Käsitreeni: valmis ohjelma hauikselle, ojentajalle ja kyynärvarrelle

Käsitreeni keskittyy usein hauikseen, vaikka ojentaja on huomattavasti suurempi lihas. Magneettikuvaustutkimuksessa ojentaja muodosti 14,5 prosenttia yläraajan lihastilavuudesta ja hauis vain 5,6 prosenttia, joten ojentajaa ei kannata jättää muutaman loppusarjan varaan.
Miten tehokas käsitreeni kannattaa rakentaa? Harjoita sekä hauista että ojentajaa omilla liikkeillään ja suosi liikkeitä, joissa lihas kuormittuu myös venyneessä asennossa. Tällä sivulla on valmis 12 viikon saliohjelma, kotiversio ja tutkimuksiin perustuvat perustelut liikevalinnoille.
Käsitreeni salilla: hauis, ojentaja ja kyynärvarsi kahdessa treenissä
Ohjelmassa on kaksi noin 15–20 minuutin treeniä, jotka tehdään kerran viikossa kumpikin. Treeni A rakentuu taljaliikkeiden ja hauiskäännön ympärille ja treeni B kapean penkkipunnerruksen ympärille. Kummassakin on kaksi liikettä hauikselle tai kyynärvarrelle ja kaksi ojentajalle.
Treenit eivät korvaa rinta- ja selkätreeniä. Ne on suunniteltu tehtäviksi rintatreenin, selkätreenin ja olkapäätreenin rinnalle joko samana päivänä niiden jälkeen tai omina lyhyinä treeneinään.
Suoria sarjoja on viikossa ensimmäisessä jaksossa hauikselle 8 ja ojentajalle 10, viimeisessä jaksossa hauikselle 10 ja ojentajalle 14.
Ohjelma
Treenit A ja B kerran viikossa kumpikin, eri päivinä. Kumpikin vie noin 15–20 minuuttia ja sopii ylävartalotreenin loppuun tai omaksi treenikseen.
Treeni A
| Liike | Viikot 1–4 | Viikot 5–8 | Viikot 9–12 |
|---|---|---|---|
| Hauiskääntö EZ-tangolla | 3 × 8–12 | 3 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Ojentajan ojennus pään yläpuolella taljassa | 3 × 10–12 | 3 × 10–15 | 4 × 10–15 |
| Scott-kääntö käsipainolla | 2 × 10–12 per käsi | 3 × 10–12 per käsi | 3 × 10–15 per käsi |
| Ojentajan punnerrus taljassa | 2 × 12–15 | 3 × 12–15 | 3 × 12–15 |
Treeni B
| Liike | Viikot 1–4 | Viikot 5–8 | Viikot 9–12 |
|---|---|---|---|
| Kapea penkkipunnerrus | 3 × 6–8 | 3 × 6–10 | 4 × 6–10 |
| Vinopenkkikääntö käsipainoilla | 3 × 10–12 | 3 × 10–12 | 3 × 10–15 |
| Ranskalainen punnerrus EZ-tangolla | 2 × 10–12 | 3 × 10–12 | 3 × 10–12 |
| Farmarikävely käsipainoilla | 2 × 30 m | 3 × 30 m | 3 × 40 m |
Käsitreeni ohjelma PDF:nä
Ladattavassa ohjelmassa ovat molemmat treenit, liikekohtaiset suoritusohjeet ja 12 viikon eteneminen kolmessa jaksossa.
Ohjelma on ilmainen ja luettavissa kokonaan tältä sivulta. PDF on sama ohjelma tulostettavassa muodossa ja sen saa antamalla etunimen ja sähköpostiosoitteen. Samalla tilaat uutiskirjeen.
Käsitreeni liikkeet ja mitä mittaukset niistä kertovat
Kyynärpäätä koukistaa kolme lihasta: olkavarren etupuolella hauis ja olkalihas sekä kyynärvarren puolella olkavärttinäluulihas. Olkavarren takapuolella on yksi lihas, kolmipäinen ojentaja, jonka kolme päätä yhtyvät yhteen jänteeseen. Lihasten kiinnityskohdat ja tehtävät ovat käsivarren lihasten anatomiasivulla.
Liikevalinta seuraa kahdesta havainnosta. Ojentaja tarvitsee omat liikkeensä, koska se on suuri ja kummallekin lihasryhmälle kannattaa valita liikkeitä, joissa lihas tekee töitä pitkässä asennossa.
Hauiskääntö: kämmen ylöspäin -ote aktivoi eniten
Hauis koukistaa kyynärpäätä ja kääntää kämmentä ylöspäin. Kilpakehonrakentajilla tehdyssä EMG-vertailussa kämmen ylöspäin -ote aktivoi sekä hauista että olkavärttinäluulihasta enemmän kuin kämmen alaspäin tai neutraali ote. Siksi ohjelman hauisliikkeissä kämmen osoittaa ylös. EMG mittaa lihaksen sähköistä aktiivisuutta eikä kasvua, joten tulos on peruste valinnalle mutta ei todiste siitä, että ote kasvattaisi enemmän.
EZ-tanko on ohjelmassa suoran tangon sijaan. Kahdentoista harjoitelleen miehen vertailussa EZ-tanko aktivoi hauista ja olkavärttinäluulihasta enemmän kuin käsipainot. Ero suoraan tankoon oli pieni ja tutkijoiden mukaan valinta niiden välillä on lähinnä mukavuuskysymys. Yleisin virhe on liian suuri paino, jolloin selkä taipuu ja kyynärpäät nousevat eteen.
Vinopenkkikääntö ja Scott-kääntö: hauis pitkässä asennossa
Pitkässä asennossa tehty työ näyttää kasvattavan hauista enemmän. Viiden viikon kokeessa liikkeen alkupäässä, kyynärpää lähes suorana, harjoitelleen ryhmän kyynärkoukistajat paksuuntuivat 8,9 prosenttia, kun loppupäässä harjoitelleen ryhmän kasvu oli 3,4 prosenttia. Koehenkilöt olivat harjoittelemattomia opiskelijoita. 19 harjoittelemattomalla naisella Scott-käännöllä tehdyssä kokeessa liikkeen alkuosa kasvatti hauista enemmän yhdessä mittauskohdassa, mutta kahden mittauskohdan yhteenlasketussa poikkipinta-alassa eroa ei ollut.
Ohjelmassa on kaksi tällaista liikettä, koska ne kuormittavat hauista hieman eri kohdista. 63 nuorella naisella tehdyssä kahdeksan viikon vertailussa vinopenkkikääntö kasvatti kyynärkoukistajia enemmän olkapään puoleisesta päästä ja Scott-kääntö kyynärpään puoleisesta. Molemmissa yleisin virhe on jättää liikkeen alaosa tekemättä, vaikka juuri se on liikkeen tärkein osa.
Hammer-kääntö: milloin neutraali ote kannattaa?
Hammer-kääntöä eli kääntöä kämmenet vastakkain suositellaan usein olkavärttinäluulihakselle. Sama EMG-vertailu ei tukenut tätä: olkavärttinäluulihas aktivoitui eniten kämmen ylöspäin -otteella eikä neutraalilla. Siksi hammer-kääntöä ei ohjelmassa ole. Aktivaatio ei kuitenkaan ole sama asia kuin kasvu, joten hammer-kääntö ei ole huono liike. Jos se tuntuu ranteelle tai kyynärpäälle tavallista kääntöä paremmalta, se on hyvä korvaava liike.
Ojentajan ojennus pään yläpuolella: pitkä pää kasvaa eniten
Ojentajan pitkä pää lähtee lapaluusta ja venyy enemmän, kun käsi nousee pään yläpuolelle. Asentoeroa on mitattu myös kasvuna. Maeon tutkimusryhmän 12 viikon kokeessa pään yläpuolella tehty ojennus kasvatti koko ojentajaa 19,9 prosenttia ja taljapunnerrus 13,9 prosenttia ja ero näkyi sekä pitkässä päässä että kahdessa muussa päässä.
Tutkimus on yksi ja koehenkilöt olivat harjoittelemattomia. Siksi ohjelmassa on molemmat liikkeet: ojennus pään yläpuolella on treenin A pääliike ja taljapunnerrus tuo lisäsarjoja kevyemmällä kuormalla. Yleisin virhe ojennuksessa on kyynärpäiden levittäminen sivuille, jolloin liike muuttuu punnerrukseksi.
Käsitreeni taljassa ja laitteessa
Taljassa vaijeri vetää koko liikeradan ajan ja painoa voi lisätä pienin askelin. Lihakseen kohdistuva kuorma vaihtelee silti kulman mukaan. Siksi kaksi treenin A neljästä liikkeestä on taljaliikkeitä. Köysikahvalla ranteet pääsevät kääntymään liikkeen aikana, toisin kuin suoralla tangolla.
Laitteista Scott-laite korvaa Scott-käännön ja ojentajalaite taljapunnerruksen. Laite on helpompi oppia, mutta pään yläpuolella tehtävää ojennusta ei useimmissa laitteissa voi tehdä.
Kapea penkkipunnerrus ja käsitreeni tangolla
Kapea penkkipunnerrus on ohjelman raskain liike ja kapealla otteella ojentaja aktivoituu enemmän kuin leveällä. EMG-tutkimuksessa 28 miehellä ojentajan aktiivisuus oli kapealla otteella 70,3 prosenttia ja leveällä 62,7 prosenttia maksimaalisesta ja kuorma oli kapealla otteella noin seitsemän prosenttia pienempi.
Tangolla tehdään ohjelmassa myös hauiskääntö ja ranskalainen punnerrus. Ranskalaisessa punnerruksessa olkavarret kallistetaan hieman taaksepäin, jolloin asento on lähempänä pään yläpuolista ojennusta, jossa ojentajan on mitattu kasvavan eniten.
Kyynärvarsi: ote tekee työn
Kyynärvarren koukistajat koukistavat rannetta ja sormia, joten ne tekevät töitä aina, kun pidät kiinni raskaasta. Farmarikävely kuormittaa otetta suoraan ja pitkään ja raskaat vedot ja maastaveto tekevät samaa. Erillistä ranteen koukistusta ei ohjelmassa ole, koska ote saa kuormansa jo niistä.
Selkä, rinta ja käsitreeni samana päivänä: riittävätkö vedot ja punnerrukset?
Hauis tekee töitä vedoissa ja ojentaja punnerruksissa, joten käsitreeniä tehdään jo selkä- ja rintatreenissä. Tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, tuoko erillinen käsitreeni lisää. Harjoittelemattomilla miehillä ylätalja ja hauiskääntö kasvattivat kyynärkoukistajia kymmenessä viikossa yhtä paljon ja harjoitelleilla miehillä yksinivelliikkeiden lisääminen ei näkynyt käsivarren ympärysmitassa.
Toisessa kokeessa ero oli selvä. Kahdeksan viikon vertailussa hauiskääntö kasvatti kyynärkoukistajia 11,06 prosenttia ja käsipainosoutu 5,16 prosenttia, kun koehenkilöt tekivät toisella kädellä kääntöä ja toisella soutua. Kaikki kolme tutkimusta olivat pieniä.
Käytännössä vedot ja punnerrukset riittävät alussa pitkälle. Jos tavoite on nimenomaan isompi käsivarsi, erillinen käsitreeni on tämän näytön valossa perusteltu ja se kannattaa tehdä rinta- tai selkätreenin perään eikä ennen sitä.
Käsitreeni sarjat, toistot ja tiheys
Viikkosarjojen määrä on lihaskasvun tärkeimpiä säätimiä. Harjoitelleilla miehillä kyynärkoukistajat kasvoivat enemmän, kun sarjoja oli enemmän ja katsaus päätyi ehdottamaan 12–20 viikkosarjaa lihasryhmää kohti. Katsauksen tutkimukset tehtiin pääosin harjoitelleilla nuorilla miehillä, joten luku on suuntaa antava.
Tämän ohjelman 8–10 suoraa hauissarjaa ja 10–14 ojentajasarjaa jäävät haarukan alle tarkoituksella, koska hauis saa lisää vedoista ja ojentaja punnerruksista. Jos et tee selkä- ja rintatreeniä lainkaan, lisää kumpaankin treeniin yksi sarja jokaiseen liikkeeseen.
Kahdella treenillä viikossa samat sarjat jakautuvat kahteen kertaan ja kun viikkovolyymi on sama, tiheydellä ei ole juuri merkitystä. Toistomäärä voi vaihdella, koska kevyt ja raskas kuorma kasvattivat lihasta yhtä paljon, kun sarjat vietiin uupumukseen. Jätä jokaiseen sarjaan 1–3 toistoa varaan eli RPE 7–9.
Käsitreeni lämmittely
Kun käsitreeni tehdään ylävartalotreenin perään, kädet ovat jo lämpimät, eikä erillistä lämmittelyä tarvita. Omana treeninään tee ensimmäisestä liikkeestä kaksi kevyttä sarjaa nousevilla painoilla ennen työsarjoja.
Käsitreeni kotona
Kotona käsitreeni onnistuu hyvin, koska käsiliikkeissä painot ovat pieniä. Kaksi käsipainoa ja kuminauha riittävät koko ohjelmaan.
Tee kotitreeni kahdesti viikossa samoilla jaksoilla kuin salitreeni.
| Liike | Viikot 1–4 | Viikot 5–8 | Viikot 9–12 |
|---|---|---|---|
| Hauiskääntö käsipainoilla | 3 × 8–12 | 3 × 10–12 | 4 × 10–12 |
| Ojentajan ojennus pään yläpuolella käsipainolla | 3 × 10–12 | 3 × 10–15 | 4 × 10–15 |
| Kapea punnerrus | 2 × 8–12 | 3 × 8–15 | 3 × 10–15 |
| Hauiskääntö kuminauhalla | 2 × 12–15 | 3 × 12–15 | 3 × 15–20 |
Käsitreeni käsipainoilla
Käsipainoilla jokainen ohjelman liike onnistuu ja taljaliikkeet voi korvata niillä. Hauiskääntö onnistuu istuen tuolilla ja ojennus pään yläpuolella tehdään yhdellä käsipainolla molemmin käsin.
Säädettävillä käsipainoilla sama pari käy kääntöön ja ojennukseen, vaikka painot ovat eri. Vaihtoehdot on vertailtu käsipainovertailussa.
Käsitreeni kuminauhalla
Kuminauhalla voima kasvaa yhtä paljon kuin painoilla. Meta-analyysissä kuminauhaharjoittelu kasvatti voimaa yhtä paljon kuin perinteinen vastusharjoittelu sekä ylä- että alaraajoissa.
Hauiskäännössä seiso nauhan päällä ja ojentajan ojennuksessa kiinnitä nauha oven saranapuolelle. Nauhan vastus kasvaa venytyksen myötä, joten liikkeen loppu on raskain. Nauhat ja vahvuudet ovat vastuskuminauhavertailussa.
Käsitreeni kahvakuulalla
Kahvakuula sopii hauiskääntöön ja ojennukseen pään yläpuolella, kun pidät kiinni kahvan sivuista. Koot ja materiaalit ovat kahvakuulavertailussa.
Käsitreeni ilman painoja ja kehonpainolla
Ilman painoja ojentajan pääliike on kapea punnerrus, jossa kädet ovat hartioiden levyisinä ja kyynärpäät kulkevat kylkiä pitkin. Punnerrus on penkkipunnerruksen veroinen, kun kuorma on sama: kahdeksan viikon kokeessa ojentaja paksuuntui punnerruksella samaa luokkaa kuin yhtä kevyellä penkkipunnerruksella ja toisessa kokeessa kuminauhalla kuormitettu punnerrus kasvatti voimaa samaa luokkaa kuin penkkipunnerrus.
Hauis jää ilman painoja vähemmälle, koska vetoliikkeeseen tarvitaan jotain, mistä vetää. Hauikselle sopii vastaotteella tehty leuanveto ja tangon valinta on leuanvetotankovertailussa. Täysin välineetön versio ei siis korvaa koko ohjelmaa: hauikselle tarvitaan leuanvetotanko, kuminauha tai käsipainot. Koko kehon ohjelma ilman salia on kotitreeniohjelmassa.
Käsitreeni salilla aloittelijalle
Aloittelijalle riittää yksi liike hauikselle ja yksi ojentajalle kahdesti viikossa: hauiskääntö käsipainoilla ja ojentajan punnerrus taljassa, kolme sarjaa kumpaakin. Ensimmäisinä kuukausina vedot ja punnerrukset kasvattavat käsiä jo pitkälle, joten erillinen käsitreeni on lisä eikä pääasia.
Kun liikkeet sujuvat ja painot nousevat, siirry tämän sivun salitreeniin. Koko kehon ohjelma ensimmäisille kuukausille on aloittelijan saliohjelmassa.
Käsitreeni naiselle: sama ohjelma
Käsitreenin perusperiaatteet ovat naisille samat kuin miehille. Meta-analyyseissä voimaharjoittelun suhteellinen lihaskasvu oli samaa luokkaa molemmilla sukupuolilla ja uudemmassa analyysissä ero näkyi vain absoluuttisessa kasvussa.
Painot ovat aluksi pienempiä ja se on liikkeen luonne eikä sukupuolikysymys. Koko kehon ohjelma on kuntosaliohjelma naiselle.
Käsitreeni alleille: ojentaja kasvaa, rasva ei lähde paikallisesti
Alleiksi kutsutaan olkavarren takaosaa, joka hölskyy käden liikkuessa. Siinä on ojentajalihas ja sen päällä ihonalaista rasvaa ja treeni vaikuttaa niistä vain lihakseen: se kasvattaa ojentajaa, mutta rasvaa se ei poista juuri siltä kohdalta.
Asiaa on mitattu. Tutkimuksessa 104 aikuista treenasi 12 viikkoa vain toista kättään, eikä magneettikuvauksessa ollut eroa ihonalaisessa rasvassa treenatun ja treenaamattoman käden välillä. Pihtimittauksessa miesten treenatussa kädessä rasva väheni hieman, mutta tutkijat pitivät magneettikuvausta näyttönä paikallista laihtumista vastaan. Toisessa kokeessa 12 viikkoa yhden jalan jalkaprässiä ei vähentänyt treenatun jalan rasvaa, mutta rasva väheni yläraajoista ja vartalosta.
Rasva vähenee koko kehosta energiavajeella, ei siitä kohdasta, jota treenaat. Ojentajan treeni on silti hyödyllinen, koska se muuttaa sitä, miltä käsivarsi näyttää, kun rasvaa on vähemmän.
Kun kyynärpää tai hauis kipeytyy
Treenin jälkeinen lihaskipu alkaa viiveellä ja menee yleensä ohi 2–5 päivässä. Kyynärpään ulko- tai sisäsyrjän kipu on eri asia: tenniskyynärpää on kyynärvarren ojentajajänteiden rasitusvaiva ja Versus Arthritisin oppaan mukaan sekä tennis- että golfkyynärpää liittyvät ranteen ja käden toistuvaan kuormitukseen.
Jos kyynärpää oireilee kääntöjen tai ojennusten aikana, kokeile käsipainoja tai taljaa ja kevyempää painoa ja jätä kipua pahentava liike pois.
Hauiksen alajänteen repeämä voi syntyä raskasta nostettaessa, jos ote äkisti lipeää ja kipu tuntuu kyynärtaipeessa, johon voi tulla mustelma. Versus Arthritisin oppaan mukaan katkeaminen voi kuulua napsahduksena ja muuttaa lihaksen muotoa ja lääkäriin pitää hakeutua mahdollisimman pian. Ota yhteys päivystysapuun (116117), jos käsi on selvästi heikko tai tunnoton, niveltä ei pysty liikuttamaan, kipualueella on kuumotusta, turvotusta tai punoitusta, sinulla on kuumetta tai kipu on sietämätön särkylääkkeistä huolimatta (Terveyskirjasto).
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein käsiä pitäisi treenata? Kahdesti viikossa. Tämän sivun ohjelmassa on kaksi lyhyttä treeniä, jotka sopivat ylävartalotreenin yhteyteen.
Kumpi kasvattaa käsivartta enemmän, hauis vai ojentaja? Ojentaja, koska se on suurempi lihas. Magneettikuvauksessa ojentaja oli yli kaksi ja puoli kertaa hauiksen kokoinen.
Mikä on paras ojentajaliike? Ojennus pään yläpuolella. Harjoittelemattomilla tehdyssä kokeessa se kasvatti ojentajaa noin 1,4-kertaisesti taljapunnerrukseen verrattuna, mutta tutkimuksia on yksi.
Mikä on paras hauisliike? Liike, jossa kämmen osoittaa ylöspäin ja hauis tekee töitä pitkässä asennossa, kuten vinopenkkikääntö tai Scott-kääntö.
Riittävätkö vedot ja punnerrukset käsille? Alussa pitkälle. Jos tavoite on isompi käsivarsi, erillinen käsitreeni tuo osassa tutkimuksista lisää kasvua.
Kuinka monta sarjaa käsille viikossa? Noin 8–10 suoraa sarjaa hauikselle ja 10–14 ojentajalle, kun teet myös selkä- ja rintatreeniä.
Voiko käsiä treenata kotona? Voi. Kaksi käsipainoa ja kuminauha riittävät ja ilman painoja kapea punnerrus kasvattaa ojentajaa.
Lähtevätkö allit käsitreenillä? Eivät paikallisesti. Rasva vähenee koko kehosta, mutta ojentajan treeni muuttaa käsivarren muotoa.
Lähteet
- Lihastilavuus: Holzbaur ym., J Biomech 2007
- Anatomia: Kenhub: ojentaja; TeachMeAnatomy: olkavarren lihakset; TeachMeAnatomy: kyynärvarren koukistajat
- Hauis: Coratella ym., Sports 2023; Marcolin ym., PeerJ 2018; Sato ym., Front Physiol 2021; Pedrosa ym., Sports 2023; Kassiano ym., Int J Sports Med 2025
- Ojentaja: Maeo ym., Eur J Sport Sci 2023; Saeterbakken ym., Int J Environ Res Public Health 2021
- Yksinivel- ja moninivelliikkeet: Gentil ym., Asian J Sports Med 2015; de França ym., Appl Physiol Nutr Metab 2015; Mannarino ym., J Strength Cond Res 2021
- Volyymi, tiheys ja kuorma: Schoenfeld ym., Med Sci Sports Exerc 2019; Baz-Valle ym., J Hum Kinet 2022; Schoenfeld ym., J Sports Sci 2019; Lopez ym., Med Sci Sports Exerc 2021
- Kotitreeni: Lopes ym., SAGE Open Med 2019; Kikuchi & Nakazato, J Exerc Sci Fit 2017; Calatayud ym., J Strength Cond Res 2015
- Sukupuoli: Roberts ym., J Strength Cond Res 2020; Refalo ym., PeerJ 2025
- Paikallinen rasva: Kostek ym., Med Sci Sports Exerc 2007; Ramírez-Campillo ym., J Strength Cond Res 2013
- Kipu ja vammat: NHS inform; Frondelius ym. 2023; Versus Arthritis; Terveyskirjasto: yläraajan vammat; Terveyskirjasto: yläraajan kiputilat
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: valitse ohjelma treenikertojen mukaan
Ilmaiset treeniohjelmat PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin, neljä eri jakoa ja ohjelmat yksittäisille lihasryhmille.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys osoittautuu vääräksi.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä, kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkaimpia voimaohjelmia. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: koko keho kolmesti viikossa
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se, mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se, miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen, ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä, jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen, mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Intervallitreeni: 4 × 4, Tabata, 10-20-30 ja muut vertailussa
Intervallitreeni vertailussa: norjalainen 4 × 4, Tabata, 10-20-30, 30/30 ja sprintit. Mitä kukin kehittää, kauanko vie ja valmis 20/40-ohjelma.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Juoksuohjelma aloittelijalle: kohti 5 km ja 10 km
Juoksuohjelma aloittelijalle: etene kävelyjaksoista 30 minuutin yhtäjaksoiseen juoksuun 9 viikossa. Mukana 8 viikon jatko-ohjelma 10 kilometrille.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeniohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se, missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se, mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Liikuntasuositus aikuisille: valmis viikko, joka täyttää sen
Liikuntasuositus aikuisille: 2,5 h reipasta tai 1 h 15 min rasittavaa liikuntaa ja lihaskuntoa kahdesti viikossa. Valmis ohjelma, jolla se täyttyy.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Olkapäätreeni: valmis ohjelma hartialihaksen kaikille osille
Olkapäätreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, sivunosto ja takaolkapää etusijalla, sarjat viikossa ja miksi etuosa saa kuormansa jo penkistä.
Pakaratreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Pakaratreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, liikkeet perusteluineen ja miksi kyykky kasvattaa pakaraa vähintään yhtä hyvin kuin lantionnosto.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se, mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se, mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se, miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength -ohjelma: kolme treeniä viikossa ja lisäliikkeet
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko lisäliikkeineen, painojen lisääminen ja mitä alkuperäisestä puuttuu.
Vatsalihastreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Vatsalihastreeni salille ja kotiin: kaksi lyhyttä treeniä 12 viikolle, mittauksissa tehokkaimmat liikkeet, sarjat viikossa ja miksi imaisu ei ole tarpeen.
Voimanosto-ohjelma: 8 viikkoa kyykkyyn, penkkiin ja maastavetoon
Voimanosto-ohjelma 8 viikoksi: kolme treeniä viikossa, prosentit ykkösmaksimista, kevennys ja testiviikko. Raw-nostajalle, joka ei enää kehity joka treenissä.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Käsivarren lihakset: hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarsi
Käsivarren lihakset suomeksi ja latinaksi: mistä hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarren lihakset lähtevät, mitä ne tekevät ja mikä liike niitä kuormittaa.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Olkapään lihakset: hartialihas, kiertäjäkalvosin ja niiden liikkeet
Olkapään lihakset ovat hartialihas kolmine osineen ja kiertäjäkalvosimen neljä lihasta. Lihaskartta, kiinnityskohdat ja liikkeet, jotka kuormittavat kutakin.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta viittaa siihen, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Pakaralihakset: anatomia, tehtävät ja liikkeet lihas kerrallaan
Pakaralihakset suomeksi ja latinaksi: mitä iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mitkä liikkeet kuormittavat niitä.
Pohkeen lihakset: anatomia, tehtävät ja polven asento treenissä
Pohkeen lihakset suomeksi ja latinaksi, mihin ne kiinnittyvät ja miksi polven asento ratkaisee, kumpi pohjelihas pohjenousussa tekee työn.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä, kun eteneminen pysähtyy.
Reiden lihakset: etureisi, takareisi ja sisäreisi treenin kannalta
Reiden lihakset suomeksi ja latinaksi: mitä nelipäinen reisilihas, takareiden lihakset ja lähentäjät tekevät ja mitkä liikkeet niitä kuormittavat.
Rintalihakset: anatomia, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin
Rintalihakset ovat kolme lihasta: iso ja pieni rintalihas sekä etummainen sahalihas. Lähtö- ja kiinnityskohdat, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se, milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.
Vatsalihakset: neljä lihasparia, niiden tehtävät ja liikkeet
Vatsalihakset ovat neljä lihasparia. Mitä suora, vinot ja poikittainen vatsalihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mikä liike kuormittaa kutakin.