Intervallitreeni: 4 × 4, Tabata, 10-20-30 ja muut vertailussa

Intervallitreeni kehittää hapenottokykyä enemmän kuin sama aika tasavauhtista liikuntaa, mutta tunnettujen intervallien erot ovat pienempiä kuin niiden maine. 28 kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysissä intervallit nostivat maksimaalista hapenottokykyä keskimäärin 1,2 ml/kg/min enemmän kuin kestävyysharjoittelu. Ero oli suurin heikkokuntoisimmilla.
Mikä intervallitreeni sitten kannattaa valita? Se, jonka jaksat tehdä kovana kahdesti viikossa kuukausien ajan. Alla ovat tunnetuimmat intervallit tutkimuksineen: norjalainen 4 × 4, Tabata, 10-20-30, 30/30 ja sprintti-intervallit. Lopussa on valmis 12 viikon 20/40-ohjelma, jolla treenaan itse.
Intervallitreenit vertailussa
| Intervalli | Rakenne | Aikaa lämmittelyineen | Sopii |
|---|---|---|---|
| Norjalainen 4 × 4 | 4 × 4 min noin 90 % maksimisykkeestä, väleissä kevyttä | noin 35 min | Kun aikaa on ja haluat tutkituimman muodon |
| 30/30 | 30 s kovaa, 30 s kevyttä, 15–20 kertaa | noin 25 min | Aloittajalle ja juoksuun |
| 20/40 | 20 s kovaa, 40 s kevyttä, 4–10 kertaa | 10–15 min | Salitreenin perään, aloittajalle |
| 10-20-30 | Minuutin jakso: 30 s kevyesti, 20 s reippaasti, 10 s lähes täysillä | 20–30 min | Juoksijalle, joka haluaa vähentää kilometrejä |
| Tabata | 8 × 20 s täysillä, 10 s lepoa | noin 10 min | Kokeneelle, joka sietää äärimmäisen kovan |
| Sprintti-intervallit | 3 × 20 s täysillä, väleissä pitkä kevyt jakso | 10 min | Kun aikaa on vähiten |
Laitteella ei ole suurta merkitystä. Kaikki mallit toimivat kuntopyörällä, soutulaitteella, juosten tai ylämäkeen. Pyörä on useimmille helpoin, koska vedon voi aloittaa ja lopettaa sekunnissa eikä polkeminen rasita niveliä. Valmis 12 viikon 20/40-ohjelma on sivun lopussa.
Miksi intervallit nostavat hapenottokykyä tehokkaammin kuin pitkä lenkki
Hapenottokykyä rajoittaa ennen kaikkea se, kuinka paljon verta sydän pystyy pumppaamaan minuutissa. Siksi harjoittelun tuoma nousu johtuu pääosin sydämen maksimaalisen minuuttitilavuuden kasvusta. Sydän vahvistuu, kun se joutuu toimimaan lähellä äärirajaansa. Kovat vedot vievät sen sinne. Rauhallinen matalasykkeinen lenkki ei vie, vaikka se kestäisi tunteja.
Ero näkyy sydämessä. 4 × 4 -tutkimuksessa iskutilavuus kasvoi intervalliharjoittelulla noin 10 prosenttia. Toisessa tutkimuksessa samat liikkumattomat aikuiset tekivät vuorotellen intervalliohjelman ja tasavauhtisen ohjelman samalla työmäärällä. Hapenottokyky nousi intervalleilla 15 prosenttia ja tasavauhtisella 9 prosenttia. Sydämen maksimaalinen minuuttitilavuus kasvoi vain intervalleilla.
Matalasykkeisestä harjoittelusta on silti hyötyä. Samassa tutkimuksessa lihasten hiussuonet lisääntyivät tasavauhtisella ohjelmalla enemmän. Kun aikaa on vähän, intervallit nostavat hapenottokykyä kuitenkin eniten minuuttia kohden.
Norjalainen 4 × 4: tutkituin ja raskain
Norjalainen 4 × 4 on neljä neljän minuutin vetoa, joissa syke nousee 90–95 prosenttiin maksimisykkeestä. Vetojen välissä on kevyt palautus. Norjalaisessa tutkimuksessa kahdeksan viikon harjoittelu kolmesti viikossa nosti hapenottokykyä 7,2 prosenttia, kun lyhyillä 15 sekunnin intervalleilla nousu oli 5,5 prosenttia. Kumpikin nosti kuntoa enemmän kuin tasavauhtinen harjoittelu.
Samaa muotoa on käytetty myös sydänpotilailla. Sydäninfarktin jälkeisillä vajaatoimintapotilailla hapenottokyky nousi 46 prosenttia, kun tasavauhtisella harjoittelulla nousu oli 14 prosenttia. Potilaita oli 27, joten tulos on suuntaa antava.
Pisimmän seurannan antaa norjalainen Generation 100 -tutkimus. Siinä 70–77-vuotiaat tekivät 4 × 4 -treeniä kahdesti viikossa viiden vuoden ajan. Kuolleisuus oli intervalliryhmässä 1,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vertailuryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vertailuryhmä liikkui sekin suositusten mukaan, mikä pienentää eroa.
4 × 4 on raskas. Kolmas ja neljäs veto ratkaisevat, koska niissä moni hidastaa huomaamattaan. Siksi se ei ole hyvä ensimmäinen intervalli.
Intervallitreeni aloittelijalle: lyhyet vedot ensin
Aloittajalle lyhyet vedot ovat helpompia kuin pitkät, koska kovan jakson voi lopettaa ennen kuin teho romahtaa. 30/30 ja 20/40 ovat siksi hyviä ensimmäisiä intervalleja.
Lyhyistä intervalleista ei myöskään tarvitse luopua myöhemmin. Pyöräilijöillä tehdyssä tutkimuksessa lyhyet intervallit nostivat hapenottokykyä 8,7 prosenttia ja pitkät 2,6 prosenttia, kun molemmat ryhmät tekivät kymmenen viikon ajan kaksi kovaa treeniä viikossa samalla kokonaisrasituksella. Koehenkilöitä oli 16 harjoitellutta pyöräilijää, joten tulos ei koske kaikkia.
Aloita maltillisella teholla. Ensimmäisellä kerralla kovan jakson pitää olla niin kova, ettei puhuminen onnistu, mutta et ole vielä aivan lopussa.
Tabata treeni: alkuperäinen on kovempi kuin salitunnin tabata
Tabatassa tehdään kahdeksan 20 sekunnin vetoa 10 sekunnin levoilla, yhteensä neljä minuuttia. Alkuperäisessä japanilaisessa tutkimuksessa vedot tehtiin kuntopyörällä noin 170 prosentin teholla siitä, mikä vastaa maksimaalista hapenottokykyä. Kun treenejä oli viisi viikossa, hapenottokyky nousi kuudessa viikossa 7 ml/kg/min ja anaerobinen kapasiteetti 28 prosenttia.
Kuntosalin tabata-tunnit ja kotitreenit käyttävät samaa 20/10-rytmiä, mutta tavallisesti liikkeillä, kuten burpeilla tai kyykkyhypyillä. Niillä on vaikea päästä samaan tehoon kuin pyörällä, joten tutkimuksen tuloksia ei voi siirtää niihin sellaisenaan. Tutkimuksen ryhmässä oli lisäksi vain seitsemän koehenkilöä.
Tabata sopii, kun haluat lyhyen treenin ja siedät äärimmäistä rasitusta. Jos neljän minuutin jälkeen olo on vain hengästynyt, teho ei ollut alkuperäisen Tabatan tasolla.
Intervallitreeni juoksu: 10-20-30 vähemmillä kilometreillä
10-20-30 on tanskalainen juoksuintervalli, jossa jokainen minuutti jakautuu kolmeen osaan: 30 sekuntia kevyesti, 20 sekuntia reippaasti ja 10 sekuntia lähes täysillä. Kun kohtalaisesti harjoitelleet juoksijat korvasivat kaiken harjoittelunsa sillä seitsemän viikon ajaksi, viikkokilometrit putosivat 54 prosenttia, mutta 5 kilometrin aika parani 48 sekuntia. Hapenottokyky nousi 4 prosenttia ja systolinen verenpaine laski 5 mmHg.
10-20-30 sopii juoksijalle, joka haluaa vähentää harjoitusmäärää tai jonka kilometrit eivät enää tuo kehitystä. Juoksun aloittajalle se on liian kova.
Sprintti-intervallit: minuutti kovaa kymmenessä minuutissa
Lyhimmillään intervallitreeni on kolme täysillä tehtyä 20 sekunnin vetoa kymmenen minuutin treenissä. Kanadalaisessa tutkimuksessa tällainen treeni kolmesti viikossa nosti hapenottokykyä 12 viikossa 19 prosenttia, saman verran kuin 45 minuutin tasavauhtinen pyöräily. Myös insuliiniherkkyys parani molemmissa ryhmissä samalla tavalla.
Sprintit ovat äärimmäisen kovia. Täysi veto tarkoittaa, että viimeiset sekunnit ovat vaikeimmat koko treenistä. Ne sopivat, kun aikaa on vähän ja motivaatio riittää kovaan.
Intervallitreeni kuntopyörällä: 20/40-ohjelma 12 viikolle
Tämä on intervalli, jota teen itse. Teen sen airbikella eli ilmavastuspyörällä kahdesti viikossa salitreenin perään. Jos treeni on väsyttänyt liikaa, teen intervallit omana päivänään. Tavoitteeni on kunto ja terveys mahdollisimman pienellä ajalla, ei kestävyysurheilu.
Aloitin syyskuun alussa neljällä 20 sekunnin vedolla ja 40 sekunnin palautuksilla. Neljäs veto oli silloin raja. Sen jälkeen lisäsin yhden vedon noin kolmen treenin välein:
| Ajankohta | Treeni | Havainto |
|---|---|---|
| Syyskuun alku | 4 × 20/40 | Neljäs veto oli raja |
| Syyskuu | 5 → 6 → 7 vetoa | Yksi veto lisää noin kolmen treenin välein |
| Lokakuun alkupuoli | 8 × 20/40 | |
| Lokakuu | Kokeilu kovemmalla kierrosluvulla | Vain kuusi vetoa, jalat väsyivät ennen sydäntä |
| Lokakuun loppu | 9 × 20/40 | |
| Marraskuun alku | 10 × 20/40 | Syke ja palautuminen samat kuin yhdeksällä vedolla |
| Marraskuun puoliväli | 10 × 20/35 | Kierrosluku pysyi samana kaikissa vedoissa |
Kovemman kierrosluvun kokeilu opetti yhden asian. Airbikessa vastus kasvaa kierrosluvun mukana, joten kierrosluku määrää tehon. Kun nostin sitä, jalat väsyivät ennen kuin syke ehti nousta. Siksi lisäsin ensin vetoja ja sen jälkeen lyhensin palautusta, mutta tehoa en nostanut.
Sykkeestä seuraan kahta lukua. Huippusyke nousee vedoissa nyt 173–177:ään ja minuutin kuluttua huipusta syke on laskenut 37–40 lyöntiä. Niistä laskettu arvio hapenottokyvystäni on noussut 38–42:sta 46–48:aan ml/kg/min. Arvio perustuu sykkeisiin eikä mittaukseen, joten seuraan siitä suuntaa enkä tarkkaa lukua.
Ohjelma
Ohjelmassa on kaksi intervallitreeniä viikossa joko salitreenin perään tai omana päivänään. Omana päivänään tehtynä lämmittely kestää 4–5 minuuttia. Salitreenin perään riittää minuutti kevyttä polkemista.
| Liike | Viikot 1–3 | Viikot 4–6 | Viikot 7–9 | Viikot 10–12 |
|---|---|---|---|---|
| Lämmittely pyörällä | 4–5 min | 4–5 min | 4–5 min | 4–5 min |
| Intervallit pyörällä | 4 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 6 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 8 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 10 × 20 s kovaa + 35 s kevyttä |
Kuinka usein intervalleja kannattaa tehdä
Kaksi kertaa viikossa riittää useimmille. Edellä mainituissa tutkimuksissa kovia treenejä oli kahdesta viiteen viikossa. Lyhyiden ja pitkien intervallien vertailussa kaksi kovaa treeniä viikossa riitti selvään nousuun.
Jos treenaat myös voimaa, intervallit kannattaa tehdä salitreenin perään tai eri päivänä kuin jalkatreeni. Silloin lepopäivät pysyvät lepopäivinä. Intervallien paikkaa kestävyysharjoittelussa käsitellään laajemmin sivulla HIIT-treeni. Valmis viikko, jossa intervallit, voimaharjoittelu ja kävely täyttävät yhdessä terveysliikunnan suosituksen, on sivulla liikuntasuositus.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras intervallitreeni? Se, jonka jaksat tehdä kovana kuukausien ajan. Tutkituin on norjalainen 4 × 4, mutta lyhyet intervallit nostivat hapenottokykyä yhtä paljon tai enemmän samalla rasituksella.
Kuinka pitkä intervallitreenin pitää olla? Lämmittelyineen 10–35 minuuttia muodosta riippuen. Sprintti-intervallit vievät kymmenen minuuttia ja 4 × 4 noin puoli tuntia.
Voiko intervallitreenin tehdä kotona? Voi. Pyörä, soutulaite tai porraskäytävä riittää. Kehonpainoliikkeillä tehty intervalli on kova, mutta teho jää yleensä pienemmäksi kuin pyörällä.
Voiko intervallitreenin tehdä kuntosalilla salitreenin perään? Voi. Itse teen niin, koska lyhyt intervalli vie salitreenin perään vain kymmenisen minuuttia eikä vaadi omaa treenipäivää.
Mitä hyötyä intervallitreenistä on? Se nostaa hapenottokykyä ajankäyttöön nähden tehokkaimmin. Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Aiheesta lisää sivulla kestävyyskunto ja kuolleisuus.
Polttaako intervallitreeni rasvaa paremmin? Ei, kun kulutettu energia on sama. Painonpudotus ratkeaa syömisestä.
Lähteet
- Intervallit ja hapenottokyky: Milanović ym. 2015; Helgerud ym. 2007; Rønnestad ym. 2015; Daussin ym. 2008
- Hapenottokykyä rajoittavat tekijät: Bassett ja Howley 2000
- Norjalainen 4 × 4: Wisløff ym. 2007; Stensvold ym. 2020
- Tabata: Tabata ym. 1996
- 10-20-30: Gunnarsson ja Bangsbo 2012
- Sprintti-intervallit: Gillen ym. 2016
Tämä sivu on tiedoksi, ei henkilökohtaista terveysneuvontaa. Kova intervalliharjoittelu nostaa sykkeen lähelle maksimia. Jos sinulla on sydänsairaus tai oireita rasituksessa, kysy lääkäriltä ennen kuin aloitat.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: valitse ohjelma treenikertojen mukaan
Ilmaiset treeniohjelmat PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin, neljä eri jakoa ja ohjelmat yksittäisille lihasryhmille.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys osoittautuu vääräksi.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä, kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkaimpia voimaohjelmia. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: koko keho kolmesti viikossa
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se, mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se, miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen, ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä, jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen, mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeniohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se, missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se, mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Liikuntasuositus aikuisille: valmis viikko, joka täyttää sen
Liikuntasuositus aikuisille: 2,5 h reipasta tai 1 h 15 min rasittavaa liikuntaa ja lihaskuntoa kahdesti viikossa. Valmis ohjelma, jolla se täyttyy.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Olkapäätreeni: valmis ohjelma hartialihaksen kaikille osille
Olkapäätreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, sivunosto ja takaolkapää etusijalla, sarjat viikossa ja miksi etuosa saa kuormansa jo penkistä.
Pakaratreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Pakaratreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, liikkeet perusteluineen ja miksi kyykky kasvattaa pakaraa vähintään yhtä hyvin kuin lantionnosto.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se, mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se, mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se, miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength -ohjelma: kolme treeniä viikossa ja lisäliikkeet
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko lisäliikkeineen, painojen lisääminen ja mitä alkuperäisestä puuttuu.
Vatsalihastreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Vatsalihastreeni salille ja kotiin: kaksi lyhyttä treeniä 12 viikolle, mittauksissa tehokkaimmat liikkeet, sarjat viikossa ja miksi imaisu ei ole tarpeen.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Käsivarren lihakset: hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarsi
Käsivarren lihakset suomeksi ja latinaksi: mistä hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarren lihakset lähtevät, mitä ne tekevät ja mikä liike niitä kuormittaa.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Olkapään lihakset: hartialihas, kiertäjäkalvosin ja niiden liikkeet
Olkapään lihakset ovat hartialihas kolmine osineen ja kiertäjäkalvosimen neljä lihasta. Lihaskartta, kiinnityskohdat ja liikkeet, jotka kuormittavat kutakin.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta viittaa siihen, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Pakaralihakset: anatomia, tehtävät ja liikkeet lihas kerrallaan
Pakaralihakset suomeksi ja latinaksi: mitä iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mitkä liikkeet kuormittavat niitä.
Pohkeen lihakset: anatomia, tehtävät ja polven asento treenissä
Pohkeen lihakset suomeksi ja latinaksi, mihin ne kiinnittyvät ja miksi polven asento ratkaisee, kumpi pohjelihas pohjenousussa tekee työn.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä, kun eteneminen pysähtyy.
Reiden lihakset: etureisi, takareisi ja sisäreisi treenin kannalta
Reiden lihakset suomeksi ja latinaksi: mitä nelipäinen reisilihas, takareiden lihakset ja lähentäjät tekevät ja mitkä liikkeet niitä kuormittavat.
Rintalihakset: anatomia, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin
Rintalihakset ovat kolme lihasta: iso ja pieni rintalihas sekä etummainen sahalihas. Lähtö- ja kiinnityskohdat, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se, milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.
Vatsalihakset: neljä lihasparia, niiden tehtävät ja liikkeet
Vatsalihakset ovat neljä lihasparia. Mitä suora, vinot ja poikittainen vatsalihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mikä liike kuormittaa kutakin.