Siirry sisältöön
Ilmaiset sovelluksetOmat sovellukset

Intervallitreeni: 4 × 4, Tabata, 10-20-30 ja muut vertailussa

Mies polkee kovaa intervallivetoa ilmavastuspyörällä valoisalla kuntosalilla.

Intervallitreeni kehittää hapenottokykyä enemmän kuin sama aika tasavauhtista liikuntaa, mutta tunnettujen intervallien erot ovat pienempiä kuin niiden maine. 28 kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysissä intervallit nostivat maksimaalista hapenottokykyä keskimäärin 1,2 ml/kg/min enemmän kuin kestävyysharjoittelu. Ero oli suurin heikkokuntoisimmilla.

Mikä intervallitreeni sitten kannattaa valita? Se, jonka jaksat tehdä kovana kahdesti viikossa kuukausien ajan. Alla ovat tunnetuimmat intervallit tutkimuksineen: norjalainen 4 × 4, Tabata, 10-20-30, 30/30 ja sprintti-intervallit. Lopussa on valmis 12 viikon 20/40-ohjelma, jolla treenaan itse.

Intervallitreenit vertailussa

IntervalliRakenneAikaa lämmittelyineenSopii
Norjalainen 4 × 44 × 4 min noin 90 % maksimisykkeestä, väleissä kevyttänoin 35 minKun aikaa on ja haluat tutkituimman muodon
30/3030 s kovaa, 30 s kevyttä, 15–20 kertaanoin 25 minAloittajalle ja juoksuun
20/4020 s kovaa, 40 s kevyttä, 4–10 kertaa10–15 minSalitreenin perään, aloittajalle
10-20-30Minuutin jakso: 30 s kevyesti, 20 s reippaasti, 10 s lähes täysillä20–30 minJuoksijalle, joka haluaa vähentää kilometrejä
Tabata8 × 20 s täysillä, 10 s lepoanoin 10 minKokeneelle, joka sietää äärimmäisen kovan
Sprintti-intervallit3 × 20 s täysillä, väleissä pitkä kevyt jakso10 minKun aikaa on vähiten

Laitteella ei ole suurta merkitystä. Kaikki mallit toimivat kuntopyörällä, soutulaitteella, juosten tai ylämäkeen. Pyörä on useimmille helpoin, koska vedon voi aloittaa ja lopettaa sekunnissa eikä polkeminen rasita niveliä. Valmis 12 viikon 20/40-ohjelma on sivun lopussa.

Miksi intervallit nostavat hapenottokykyä tehokkaammin kuin pitkä lenkki

Hapenottokykyä rajoittaa ennen kaikkea se, kuinka paljon verta sydän pystyy pumppaamaan minuutissa. Siksi harjoittelun tuoma nousu johtuu pääosin sydämen maksimaalisen minuuttitilavuuden kasvusta. Sydän vahvistuu, kun se joutuu toimimaan lähellä äärirajaansa. Kovat vedot vievät sen sinne. Rauhallinen matalasykkeinen lenkki ei vie, vaikka se kestäisi tunteja.

Ero näkyy sydämessä. 4 × 4 -tutkimuksessa iskutilavuus kasvoi intervalliharjoittelulla noin 10 prosenttia. Toisessa tutkimuksessa samat liikkumattomat aikuiset tekivät vuorotellen intervalliohjelman ja tasavauhtisen ohjelman samalla työmäärällä. Hapenottokyky nousi intervalleilla 15 prosenttia ja tasavauhtisella 9 prosenttia. Sydämen maksimaalinen minuuttitilavuus kasvoi vain intervalleilla.

Matalasykkeisestä harjoittelusta on silti hyötyä. Samassa tutkimuksessa lihasten hiussuonet lisääntyivät tasavauhtisella ohjelmalla enemmän. Kun aikaa on vähän, intervallit nostavat hapenottokykyä kuitenkin eniten minuuttia kohden.

Norjalainen 4 × 4: tutkituin ja raskain

Norjalainen 4 × 4 on neljä neljän minuutin vetoa, joissa syke nousee 90–95 prosenttiin maksimisykkeestä. Vetojen välissä on kevyt palautus. Norjalaisessa tutkimuksessa kahdeksan viikon harjoittelu kolmesti viikossa nosti hapenottokykyä 7,2 prosenttia, kun lyhyillä 15 sekunnin intervalleilla nousu oli 5,5 prosenttia. Kumpikin nosti kuntoa enemmän kuin tasavauhtinen harjoittelu.

Samaa muotoa on käytetty myös sydänpotilailla. Sydäninfarktin jälkeisillä vajaatoimintapotilailla hapenottokyky nousi 46 prosenttia, kun tasavauhtisella harjoittelulla nousu oli 14 prosenttia. Potilaita oli 27, joten tulos on suuntaa antava.

Pisimmän seurannan antaa norjalainen Generation 100 -tutkimus. Siinä 70–77-vuotiaat tekivät 4 × 4 -treeniä kahdesti viikossa viiden vuoden ajan. Kuolleisuus oli intervalliryhmässä 1,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vertailuryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vertailuryhmä liikkui sekin suositusten mukaan, mikä pienentää eroa.

4 × 4 on raskas. Kolmas ja neljäs veto ratkaisevat, koska niissä moni hidastaa huomaamattaan. Siksi se ei ole hyvä ensimmäinen intervalli.

Intervallitreeni aloittelijalle: lyhyet vedot ensin

Aloittajalle lyhyet vedot ovat helpompia kuin pitkät, koska kovan jakson voi lopettaa ennen kuin teho romahtaa. 30/30 ja 20/40 ovat siksi hyviä ensimmäisiä intervalleja.

Lyhyistä intervalleista ei myöskään tarvitse luopua myöhemmin. Pyöräilijöillä tehdyssä tutkimuksessa lyhyet intervallit nostivat hapenottokykyä 8,7 prosenttia ja pitkät 2,6 prosenttia, kun molemmat ryhmät tekivät kymmenen viikon ajan kaksi kovaa treeniä viikossa samalla kokonaisrasituksella. Koehenkilöitä oli 16 harjoitellutta pyöräilijää, joten tulos ei koske kaikkia.

Aloita maltillisella teholla. Ensimmäisellä kerralla kovan jakson pitää olla niin kova, ettei puhuminen onnistu, mutta et ole vielä aivan lopussa.

Tabata treeni: alkuperäinen on kovempi kuin salitunnin tabata

Tabatassa tehdään kahdeksan 20 sekunnin vetoa 10 sekunnin levoilla, yhteensä neljä minuuttia. Alkuperäisessä japanilaisessa tutkimuksessa vedot tehtiin kuntopyörällä noin 170 prosentin teholla siitä, mikä vastaa maksimaalista hapenottokykyä. Kun treenejä oli viisi viikossa, hapenottokyky nousi kuudessa viikossa 7 ml/kg/min ja anaerobinen kapasiteetti 28 prosenttia.

Kuntosalin tabata-tunnit ja kotitreenit käyttävät samaa 20/10-rytmiä, mutta tavallisesti liikkeillä, kuten burpeilla tai kyykkyhypyillä. Niillä on vaikea päästä samaan tehoon kuin pyörällä, joten tutkimuksen tuloksia ei voi siirtää niihin sellaisenaan. Tutkimuksen ryhmässä oli lisäksi vain seitsemän koehenkilöä.

Tabata sopii, kun haluat lyhyen treenin ja siedät äärimmäistä rasitusta. Jos neljän minuutin jälkeen olo on vain hengästynyt, teho ei ollut alkuperäisen Tabatan tasolla.

Intervallitreeni juoksu: 10-20-30 vähemmillä kilometreillä

10-20-30 on tanskalainen juoksuintervalli, jossa jokainen minuutti jakautuu kolmeen osaan: 30 sekuntia kevyesti, 20 sekuntia reippaasti ja 10 sekuntia lähes täysillä. Kun kohtalaisesti harjoitelleet juoksijat korvasivat kaiken harjoittelunsa sillä seitsemän viikon ajaksi, viikkokilometrit putosivat 54 prosenttia, mutta 5 kilometrin aika parani 48 sekuntia. Hapenottokyky nousi 4 prosenttia ja systolinen verenpaine laski 5 mmHg.

10-20-30 sopii juoksijalle, joka haluaa vähentää harjoitusmäärää tai jonka kilometrit eivät enää tuo kehitystä. Juoksun aloittajalle se on liian kova.

Sprintti-intervallit: minuutti kovaa kymmenessä minuutissa

Lyhimmillään intervallitreeni on kolme täysillä tehtyä 20 sekunnin vetoa kymmenen minuutin treenissä. Kanadalaisessa tutkimuksessa tällainen treeni kolmesti viikossa nosti hapenottokykyä 12 viikossa 19 prosenttia, saman verran kuin 45 minuutin tasavauhtinen pyöräily. Myös insuliiniherkkyys parani molemmissa ryhmissä samalla tavalla.

Sprintit ovat äärimmäisen kovia. Täysi veto tarkoittaa, että viimeiset sekunnit ovat vaikeimmat koko treenistä. Ne sopivat, kun aikaa on vähän ja motivaatio riittää kovaan.

Intervallitreeni kuntopyörällä: 20/40-ohjelma 12 viikolle

Tämä on intervalli, jota teen itse. Teen sen airbikella eli ilmavastuspyörällä kahdesti viikossa salitreenin perään. Jos treeni on väsyttänyt liikaa, teen intervallit omana päivänään. Tavoitteeni on kunto ja terveys mahdollisimman pienellä ajalla, ei kestävyysurheilu.

Aloitin syyskuun alussa neljällä 20 sekunnin vedolla ja 40 sekunnin palautuksilla. Neljäs veto oli silloin raja. Sen jälkeen lisäsin yhden vedon noin kolmen treenin välein:

AjankohtaTreeniHavainto
Syyskuun alku4 × 20/40Neljäs veto oli raja
Syyskuu5 → 6 → 7 vetoaYksi veto lisää noin kolmen treenin välein
Lokakuun alkupuoli8 × 20/40
LokakuuKokeilu kovemmalla kierrosluvullaVain kuusi vetoa, jalat väsyivät ennen sydäntä
Lokakuun loppu9 × 20/40
Marraskuun alku10 × 20/40Syke ja palautuminen samat kuin yhdeksällä vedolla
Marraskuun puoliväli10 × 20/35Kierrosluku pysyi samana kaikissa vedoissa

Kovemman kierrosluvun kokeilu opetti yhden asian. Airbikessa vastus kasvaa kierrosluvun mukana, joten kierrosluku määrää tehon. Kun nostin sitä, jalat väsyivät ennen kuin syke ehti nousta. Siksi lisäsin ensin vetoja ja sen jälkeen lyhensin palautusta, mutta tehoa en nostanut.

Sykkeestä seuraan kahta lukua. Huippusyke nousee vedoissa nyt 173–177:ään ja minuutin kuluttua huipusta syke on laskenut 37–40 lyöntiä. Niistä laskettu arvio hapenottokyvystäni on noussut 38–42:sta 46–48:aan ml/kg/min. Arvio perustuu sykkeisiin eikä mittaukseen, joten seuraan siitä suuntaa enkä tarkkaa lukua.

Ohjelma

Ohjelmassa on kaksi intervallitreeniä viikossa joko salitreenin perään tai omana päivänään. Omana päivänään tehtynä lämmittely kestää 4–5 minuuttia. Salitreenin perään riittää minuutti kevyttä polkemista.

LiikeViikot 1–3Viikot 4–6Viikot 7–9Viikot 10–12
Lämmittely pyörällä4–5 min4–5 min4–5 min4–5 min
Intervallit pyörällä4 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä6 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä8 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä10 × 20 s kovaa + 35 s kevyttä

Kuinka usein intervalleja kannattaa tehdä

Kaksi kertaa viikossa riittää useimmille. Edellä mainituissa tutkimuksissa kovia treenejä oli kahdesta viiteen viikossa. Lyhyiden ja pitkien intervallien vertailussa kaksi kovaa treeniä viikossa riitti selvään nousuun.

Jos treenaat myös voimaa, intervallit kannattaa tehdä salitreenin perään tai eri päivänä kuin jalkatreeni. Silloin lepopäivät pysyvät lepopäivinä. Intervallien paikkaa kestävyysharjoittelussa käsitellään laajemmin sivulla HIIT-treeni. Valmis viikko, jossa intervallit, voimaharjoittelu ja kävely täyttävät yhdessä terveysliikunnan suosituksen, on sivulla liikuntasuositus.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on paras intervallitreeni? Se, jonka jaksat tehdä kovana kuukausien ajan. Tutkituin on norjalainen 4 × 4, mutta lyhyet intervallit nostivat hapenottokykyä yhtä paljon tai enemmän samalla rasituksella.

Kuinka pitkä intervallitreenin pitää olla? Lämmittelyineen 10–35 minuuttia muodosta riippuen. Sprintti-intervallit vievät kymmenen minuuttia ja 4 × 4 noin puoli tuntia.

Voiko intervallitreenin tehdä kotona? Voi. Pyörä, soutulaite tai porraskäytävä riittää. Kehonpainoliikkeillä tehty intervalli on kova, mutta teho jää yleensä pienemmäksi kuin pyörällä.

Voiko intervallitreenin tehdä kuntosalilla salitreenin perään? Voi. Itse teen niin, koska lyhyt intervalli vie salitreenin perään vain kymmenisen minuuttia eikä vaadi omaa treenipäivää.

Mitä hyötyä intervallitreenistä on? Se nostaa hapenottokykyä ajankäyttöön nähden tehokkaimmin. Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Aiheesta lisää sivulla kestävyyskunto ja kuolleisuus.

Polttaako intervallitreeni rasvaa paremmin? Ei, kun kulutettu energia on sama. Painonpudotus ratkeaa syömisestä.

Lähteet

Tämä sivu on tiedoksi, ei henkilökohtaista terveysneuvontaa. Kova intervalliharjoittelu nostaa sykkeen lähelle maksimia. Jos sinulla on sydänsairaus tai oireita rasituksessa, kysy lääkäriltä ennen kuin aloitat.

Saman aiheen sivut