Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset

Soutulaitteessa on kaksi asiaa, jotka on syytä saada kuntoon ennen ohjelmaa: vedon järjestys ja drag factor. Väärin tehtynä soutu kuormittaa alaselkää ja tuntuu raskaalta ilman että se kehittää.
Veto alkaa jaloista
Oikea järjestys on jalat, keskivartalo, kädet. Palautuksessa päinvastoin: kädet, keskivartalo, jalat.
Jalat tekevät noin 60 % työstä. Yleisin virhe on aloittaa veto käsillä, jolloin selkä joutuu tekemään sen, mitä jalkojen pitäisi.
Selkä pysyy neutraalina koko vedon ajan. Se kallistuu lantiosta, ei pyöristy. Jos alaselkä kipeytyy soutaessa, syy on lähes aina tässä.
Drag factor
Drag factor kertoo, kuinka paljon vastusta laite tuottaa vetoa kohti. Se ei ole sama kuin ilmaluukun numero. Sama luukun asento tuottaa eri drag factorin eri laitteissa, ja likainen laite antaa eri arvon kuin puhdas.
Suositellut arvot:
| Käyttäjä | Drag factor |
|---|---|
| Aloittelija | 100–110 |
| Kuntoilija | 110–125 |
| Kokenut, painava soutaja | 125–140 |
Liian korkea drag factor tekee soudusta voimaharjoittelua ja rasittaa alaselkää. Liian matala vaatii korkeaa vetotahtia.
Aloita 110:stä. Jos et pysty pitämään tekniikkaa kasassa, laske.
Kolme treeniä
Jokaisen alkuun 5 minuuttia rauhallista soutua ja muutama kevyt kiihdytys. Loppuun 3–5 minuuttia kevyttä.
Treeni 1: 30/30
30 sekuntia kovaa, 30 sekuntia kevyttä. Kymmenen kierrosta eli 10 minuuttia työtä.
Kova jakso on tasolla, jolla puhuminen ei onnistu. Kevyellä jaksolla soudat kevyesti, et istu paikallaan.
Kokonaiskesto lämmittelyineen noin 20 minuuttia. Tämä on aloitustreeni.
Treeni 2: pyramidi
Työjaksot nousevat ja laskevat: 1, 2, 3, 4, 3, 2 ja 1 minuuttia. Palautus jokaisen jälkeen yhtä pitkä kuin edellinen työjakso.
Työtä kertyy 16 minuuttia. Rakenne pitää mielenkiinnon, ja nouseva osuus pakottaa jättämään vauhtia varastoon alkuun.
Treeni 3: 500 metrin intervallit
Neljä kertaa 500 metriä, palautus 2 minuuttia soutaen kevyesti.
Tämä on kovin kolmesta. Tavoite on tehdä kaikki neljä samassa ajassa. Jos viimeinen on selvästi hitain, aloitit liian kovaa.
500 metrin aika on myös hyvä seurattava mittari. Se kertoo kehityksestä tarkemmin kuin kalorilukema.
Peruskestävyys
Kaikki kolme yllä ovat kovia treenejä. Yksi tai kaksi viikossa riittää.
Loput soutulenkeistä kannattaa tehdä rauhallisesti 20–40 minuuttia tasavauhtia, tasolla, jolla pystyt puhumaan kokonaisia lauseita.
Esimerkkiviikko: yksi kova treeni, kaksi rauhallista lenkkiä. Tämä on jakauma, jota useimmat eivät noudata: kaikki lenkit tehdään keskikovaa, mikä on liian kovaa palautumiseen ja liian kevyttä kehittymiseen.
Mittarin luvut
Tempo eli vetotahti (spm) kertoo vetojen määrän minuutissa. Rauhallisessa soudussa 18–22, kovassa 26–32. Korkea tempo ei tarkoita kovaa vauhtia. Se tarkoittaa usein lyhyttä vetoa.
500 metrin vauhti on soutulaitteen tärkein mittari. Se on vertailukelpoinen laitteesta toiseen, toisin kuin kalorit.
Kalorilukema on arvio, ei mittaus. Älä tee ruokavaliopäätöksiä sen perusteella.
Soutamisen hyödyt
Soutu kuormittaa koko kehon: jalat, selkä, keskivartalo ja kädet. Yksi laite kattaa enemmän kuin juoksumatto tai kuntopyörä.
Isku puuttuu kokonaan, joten nivelkuormitus on pieni. Se tekee soudusta hyvän vaihtoehdon, jos juoksu ei sovi polville.
Vastapainoksi: soutu ei kasvata lihasta merkittävästi. Se on kestävyysharjoittelua, ei voimaharjoittelun korvike.
Laitteen valinta
Jos etsit soutulaitetta kotiin, vertailu ja hinnat ovat soutulaite kotiin -sivulla.
Lyhyesti: vastuksen tyyppi ja kiskon pituus ratkaisevat. Magneettivastus on hiljainen ja sopii kerrostaloon, ilmavastus tuntuu realistisemmalta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on oikea drag factor? Aloittelijalle 100–110, kuntoilijalle 110–125.
Missä järjestyksessä veto tehdään? Jalat, keskivartalo, kädet. Palautuksessa päinvastoin.
Miksi alaselkä kipeytyy soutaessa? Lähes aina siitä, että veto aloitetaan käsillä tai selkä pyöristyy.
Kuinka usein soutulaitteella kannattaa treenata? Yksi tai kaksi kovaa treeniä viikossa, loput rauhallisia.
Mitä 500 metrin vauhti tarkoittaa? Aika, jossa soutaisit 500 metriä nykyisellä teholla. Soutulaitteen tärkein mittari.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.