Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla

Kestävyysharjoittelussa toistuu kaksi kysymystä: kuinka paljon ja millä teholla. Kolmas koskee salilla käyvää: miten cardio sovitetaan voimaharjoitteluun.
Lyhyet vastaukset: 150 minuuttia viikossa on terveyden kannalta riittävä määrä, valtaosa siitä kannattaa tehdä kevyesti, ja jos treenaat myös voimaa, cardio kannattaa erottaa jalkatreenistä.
Kuinka paljon
Terveyden kannalta yleisesti käytetty suositus on 150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.
Kohtuukuormitteinen tarkoittaa tasoa, jolla puhuminen onnistuu mutta laulaminen ei: reipas kävely, rauhallinen pyöräily. Rasittava tarkoittaa tasoa, jolla puhuminen katkeilee.
Tämä on vähimmäismäärä terveysvaikutuksiin, ei kuntoilijan tavoite. Kestävyyskunnon kehittäminen vaatii enemmän.
Tehon jakauma
Yleisin virhe on tehdä kaikki lenkit keskikovaa: liian kovaa palautuakseen, liian kevyesti kehittyäkseen.
Toimiva jakauma on valtaosa kevyesti, pieni osa kovaa. Käytännössä kolmesta viikoittaisesta lenkistä kaksi on kevyitä ja yksi kova.
Kevyt tarkoittaa vauhtia, jolla pystyt puhumaan kokonaisia lauseita. Se tuntuu liian helpolta, ja se on tarkoitus.
Kova on intervalliharjoittelua tai tasavauhtista lähellä maksimia. Kerran viikossa riittää.
Jos haluat muuttaa nämä tuntemukset luvuiksi, juoksuvauhtilaskuri kertoo, mitä lenkin vauhti oli minuutteina kilometrillä ja mitä sama vauhti tarkoittaisi viidellä tai kymmenellä kilometrillä.
Jos polvet tai nilkat oireilevat juostessa, sama kevyt teho on tehtävissä iskuttomasti. Crosstrainerissa jalka ei irtoa polkimelta, joten iskua ei tule.
Cardio ja voimaharjoittelu
Kestävyysharjoittelu voi haitata voiman ja lihasmassan kehittymistä, jos määrä on suuri ja ajoitus huono. Tätä kutsutaan häiriövaikutukseksi, ja se on todellinen mutta pienempi kuin usein pelätään.
Kolme käytännön sääntöä:
Erota cardio jalkatreenistä. Sama päivä on huonoin vaihtoehto, ja jos se on pakko, tee voimaharjoittelu ensin.
Pidä kovat kestävyystreenit rajallisina. Yksi tai kaksi viikossa riittää, jos päätavoite on voima tai lihasmassa.
Suosi pyöräilyä ja soutua juoksun sijaan, jos jalkojen palautuminen on ongelma. Juoksun eksentrinen kuorma on suurempi.
Kävely ei kuulu tähän lainkaan. Se ei häiritse palautumista, ja sitä voi tehdä rajattomasti.
Mihin cardio auttaa
Sydän- ja verisuoniterveyteen. Tämä on kestävyysharjoittelun vahvin ja parhaiten dokumentoitu vaikutus.
Palautumiseen. Parempi kestävyyskunto nopeuttaa palautumista myös voimaharjoittelusta.
Arjen jaksamiseen. Portaat, kävelymatkat ja lasten kanssa leikkiminen tuntuvat kevyemmiltä.
Energiankulutukseen. Se on yksi tapa lisätä kulutusta painonhallinnassa, mutta ruokavalio ratkaisee enemmän.
Mihin se ei auta
Lihasmassan kasvattamiseen. Kestävyysharjoittelu ei kasvata lihasta merkittävästi.
Paikalliseen rasvanpolttoon. Sitä ei ole.
Rasvanpolttoon erityisesti verrattuna muuhun liikuntaan. Energiavaje ratkaisee.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon cardiota pitäisi tehdä? 150 minuuttia kohtuukuormitteista viikossa on terveyssuosituksen taso.
Haittaako cardio lihaskasvua? Suurina määrinä ja huonolla ajoituksella voi. Kohtuullisella määrällä ei.
Kumpi ensin, cardio vai painot? Painot, jos molemmat tehdään samana päivänä.
Millä teholla lenkit kannattaa tehdä? Valtaosa kevyesti, yksi kova viikossa.
Onko kävely riittävää cardiota? Terveyden kannalta reipas kävely riittää hyvin.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.