Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä

Progressiivinen ylikuormitus tarkoittaa yhtä asiaa: harjoituksen on oltava ajan myötä vaativampi. Sama kuorma samoilla toistoilla pitää lihaksen ennallaan, ei kasvata sitä.
Tämä on ainoa periaate, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Kaikki toimivat ohjelmat toteuttavat sen jollain tavalla, ja kaikki toimimattomat epäonnistuvat siinä.
Neljä tapaa edetä
Painon lisääminen on ilmeisin mutta ei ainoa keino, ja se loppuu ensimmäisenä.
-
Lisää painoa. Nopein tapa, ja se toimii aloittelijalla kuukausia. Kun 5 kg:n lisäys ei enää onnistu, siirry 1,25 kg:n levyihin.
-
Lisää toistoja. Sama paino, enemmän toistoja. Kun toistotavoitteen yläraja täyttyy kaikissa sarjoissa, lisää painoa ja aloita alarajasta uudelleen.
-
Lisää sarjoja. Kaksi sarjaa kolmen sijaan on 50 % enemmän työtä. Tämä on tehokas mutta rajallinen keino. Yli 20 sarjaa viikossa lihasryhmää kohti alkaa syödä palautumista.
-
Paranna suoritusta. Hitaampi laskuvaihe, täysi liikelaajuus, tauko alaosassa, vähemmän vauhtia. Sama paino tuottaa suuremman ärsykkeen, kun se tehdään paremmin.
Neljäs on se, joka unohtuu useimmin, ja se on kokeneelle usein ainoa jäljellä oleva.
Miksi eteneminen hidastuu
Aloittelija etenee lähes joka treenillä. Suurin osa siitä on hermostollista oppimista, ei lihaskasvua: keho oppii käyttämään lihasta tehokkaammin.
Kun se oppiminen on tehty, jäljellä on vain lihaskasvu, ja se on hidasta. Kokeneella kymmenen kilon lisäys kyykkyyn voi viedä vuoden.
Tämä on normaalia, ei epäonnistumista. Yleisin virhe tässä vaiheessa on vaihtaa ohjelmaa, kun ohjelma ei ole ongelma.
Kun eteneminen pysähtyy
Tarkista nämä järjestyksessä ennen kuin muutat ohjelmaa:
Riittääkö uni? Univaje näkyy suorituksessa nopeammin kuin missään muussa.
Riittääkö energia? Vajeessa voimatasot eivät nouse. Se on odotettua eikä merkki huonosta ohjelmasta.
Riittääkö proteiini? 1,6–2,2 g painokiloa kohti.
Onko sarjat viety riittävän lähelle uupumusta? Yleisin syy pysähtyneeseen kehitykseen on liian kevyt treeni, ei liian kova.
Onko kuormat kirjattu ylös? Ilman kirjanpitoa progressio on arvailua. Tämä on yksittäisistä keinoista tehokkain.
Kevennysviikko
Kun kuormat eivät nouse useaan viikkoon ja treeni tuntuu raskaalta, kevennysviikko on ratkaisu useammin kuin ohjelmanvaihto.
Käytännössä: pidä liikkeet ja painot samoina, puolita sarjamäärä, yksi viikko. Sen jälkeen palaa aiempaan kuormaan.
Se ei ole tauko vaan osa harjoittelua. Kokeneella se on tarpeen tyypillisesti 6–10 viikon välein.
Kirjanpito
Progressio ilman kirjanpitoa ei ole progressiota vaan muistin varassa etenemistä.
Riittää, että kirjaat liikkeen, painon, sarjat ja toistot. Vihko toimii yhtä hyvin kuin sovellus.
Kirjanpidon todellinen arvo näkyy vasta kuukausien päästä: kun kehitys pysähtyy, näet, mistä se pysähtyi.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein painoa pitäisi lisätä? Aloittelijalla lähes joka treenillä, kokeneella viikkojen tai kuukausien välein.
Mitä jos paino ei nouse? Lisää toistoja tai sarjoja, tai paranna suoritusta. Painon lisääminen ei ole ainoa progressio.
Pitääkö ohjelmaa vaihtaa säännöllisesti? Ei. Ohjelma kannattaa vaihtaa, kun se ei enää mahdollista progressiota. Ei kalenterin mukaan.
Miten kauan aloittelijan nopea kehitys kestää? Tyypillisesti 6–12 kuukautta säännöllistä harjoittelua.
Onko progressio sama kuin joka treenillä raskaampi? Ei. Se on trendi viikkojen ja kuukausien yli.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.