Juoksuvauhtilaskuri: min/km, km/h ja valmis vauhtitaulukko

Juoksuvauhti lasketaan jakamalla aika matkalla: kymmenen kilometriä 50 minuutissa on 5:00 min/km ja 12,0 km/h. Laskuri tekee saman muunnoksen kumpaankin suuntaan ja antaa lisäksi arvion siitä, mitä sama vauhti tuottaisi viidellä kilometrillä, kymmenellä, puolimaratonilla ja maratonilla.

Alla on myös valmis vauhtitaulukko. Se kannattaa lukea silloin, kun et halua täyttää lomaketta lainkaan: kaikki tavalliset vauhdit 3:00 ja 9:00 min/km väliltä ovat siinä väliaikoineen.

Vauhtitaulukko: min/km, km/h ja väliajat

Taulukko olettaa tasaisen vauhdin koko matkalle. Todellisuudessa loppu hidastuu lähes aina, ja mitä pidempi matka, sitä enemmän. Pitkien matkojen luvut ovat siis tavoitteita eivätkä ennusteita.

min/km	km/h	5 km	10 km	Puolimaraton	Maraton
3:00	20,0	15:00	30:00	1:03:18	2:06:35
3:15	18,5	16:15	32:30	1:08:34	2:17:08
3:30	17,1	17:30	35:00	1:13:50	2:27:41
3:45	16,0	18:45	37:30	1:19:07	2:38:14
4:00	15,0	20:00	40:00	1:24:23	2:48:47
4:15	14,1	21:15	42:30	1:29:40	2:59:20
4:30	13,3	22:30	45:00	1:34:56	3:09:53
4:45	12,6	23:45	47:30	1:40:13	3:20:26
5:00	12,0	25:00	50:00	1:45:29	3:30:59
5:15	11,4	26:15	52:30	1:50:46	3:41:31
5:30	10,9	27:30	55:00	1:56:02	3:52:04
5:45	10,4	28:45	57:30	2:01:19	4:02:37
6:00	10,0	30:00	1:00:00	2:06:35	4:13:10
6:15	9,6	31:15	1:02:30	2:11:52	4:23:43
6:30	9,2	32:30	1:05:00	2:17:08	4:34:16
6:45	8,9	33:45	1:07:30	2:22:24	4:44:49
7:00	8,6	35:00	1:10:00	2:27:41	4:55:22
7:15	8,3	36:15	1:12:30	2:32:57	5:05:55
7:30	8,0	37:30	1:15:00	2:38:14	5:16:28
7:45	7,7	38:45	1:17:30	2:43:30	5:27:01
8:00	7,5	40:00	1:20:00	2:48:47	5:37:34
8:15	7,3	41:15	1:22:30	2:54:03	5:48:07
8:30	7,1	42:30	1:25:00	2:59:20	5:58:39
8:45	6,9	43:45	1:27:30	3:04:36	6:09:12
9:00	6,7	45:00	1:30:00	3:09:53	6:19:45

Miten juoksuvauhti lasketaan käsin

Kaava on jakolasku, ja se kannattaa osata siltä varalta, ettei laskuria ole käsillä.

Muunna aika sekunneiksi. 50 minuuttia on 3 000 sekuntia. Tunnit kerrotaan 3 600:lla ja minuutit 60:llä.

Jaa sekunnit kilometreillä. 3 000 jaettuna kymmenellä on 300 sekuntia kilometrille.

Muunna takaisin minuuteiksi. 300 sekuntia on viisi minuuttia, eli vauhti on 5:00 min/km.

Nopeuden kilometreinä tunnissa saat samasta luvusta: 3 600 jaettuna kilometrin sekuntiajalla. 3 600 jaettuna 300:lla on 12,0 km/h.

Sama toimii toisin päin. Jos tiedät vauhdin ja haluat ajan, kerro kilometrin sekuntiaika matkalla. Puolimaraton viiden minuutin vauhdilla on 300 kertaa 21,0975 eli 6 329 sekuntia, mikä on 1:45:29.

Onko 6 min/km hyvä juoksuvauhti

Tämä on tämän sivun kysytyin yksittäinen kysymys, ja siihen on kaksi vastausta.

Aritmeettinen vastaus on täsmällinen. 6:00 min/km on tasan 10,0 km/h, ja sillä vauhdilla kymmenen kilometriä tulee täyteen tasan tunnissa. Se on yksi harvoista vauhdeista, joilla luvut menevät tasan, ja siksi se on yleinen tavoite.

Toinen vastaus on epämukavampi: kysymys on väärin aseteltu. Vauhti ei ole hyvä tai huono itsessään vaan suhteessa johonkin. Sama 6:00 min/km on kilpailijalle palauttava hölkkä ja vasta-alkajalle kova veto, eikä kumpikaan ole väärässä.

Ainoa vertailukohta, jolla on sinulle merkitystä, on oma aiempi vauhtisi samalla matkalla ja samassa maastossa. Se on myös ainoa vertailu, jossa lämpötila, tuuli, korkeuserot ja uni ovat molemmilla kerroilla suunnilleen samat.

Mikä on kova juoksuvauhti

Kovuudelle on kaksi mittaria, ja ne kannattaa pitää erillään.

Absoluuttinen mittari on ennätysvauhti. Sabastian Sawe juoksi Lontoon maratonilla 26.4.2026 ajan 1:59:30, mikä on 2:50 min/km eli 21,2 km/h pidettynä lähes kaksi tuntia. Naisten ennätys on Ruth Chepng’etichin Chicagossa 13.10.2024 juoksema 2:09:56, joka on 3:05 min/km. Nämä luvut kertovat lähinnä sen, kuinka kaukana ihmisen huippu on tavallisesta.

Käytännön mittari on puhetesti. Vauhti on kova silloin, kun et pysty puhumaan kokonaisia lauseita. Se ei ole karkea korvike sykemittarille vaan usein tarkempi kuin ranteesta luettu syke, joka reagoi viiveellä. Sama mittari toistuu kevyen ja kovan lenkin jakaumassa: valtaosa viikon lenkeistä pitäisi juosta vauhdilla, jolla puhuminen onnistuu.

Kolmas tapa, jolla kovuutta usein arvioidaan, on kellon sykealueet. Jos käytät niitä, kannattaa tietää, että ranteesta mittaava optinen anturi on kovissa intervalleissa epätarkin ja että sykevyö parantaa tarkkuutta enemmän kuin kalliimpi kello.

Cooperin testi: mitä vauhtia 3 000 metriin

Cooperin testissä juostaan kaksitoista minuuttia, ja tulos on matka. Suomessa se on yleisin yksittäinen syy laskea juoksuvauhtia, koska tavoite on tiedossa etukäteen ja kysymys kuuluu, mitä vauhtia pitäisi juosta.

Tasavauhtisena laskettuna raja menee näin:

Cooper-tulos	Vaadittu vauhti	Nopeus
3 000 m	4:00 min/km	15,0 km/h
2 400 m	5:00 min/km	12,0 km/h
2 000 m	6:00 min/km	10,0 km/h
1 600 m	7:30 min/km	8,0 km/h

Laskuri kertoo Cooper-tuloksen jokaisesta syöttämästäsi vauhdista, joten sen voi lukea myös toisin päin: mitä viime lenkin vauhti tarkoittaisi testissä.

Yksi varaus. Tasavauhtinen laskelma antaa Cooperissa hieman liian hyvän tuloksen, koska kahdentoista minuutin täysvauhtinen suoritus harvoin pysyy tasaisena. Lähtö on tyypillisesti liian kova ja loppu hidastuu. Testin tulos on siis lähempänä alarajaa kuin taulukko antaa ymmärtää.

min/km vai km/h

Suomessa juoksijat puhuvat lähes aina minuuteista kilometrillä ja kuntosalilaitteet näyttävät kilometrejä tunnissa. Sama vauhti, eri yksikkö, ja muunnos on sama jakolasku molempiin suuntiin: 60 jaettuna toisella antaa toisen.

Min/km on juoksijan yksikkö siksi, että se on suoraan verrannollinen aikaan. Kun tiedät kilometrivauhdin, kerrot sen matkalla ja saat loppuajan päässälaskuna. Km/h ei taivu siihen yhtä helposti.

Km/h on puolestaan juoksumaton yksikkö, koska laite säätää hihnan nopeutta eikä aikaa. Jos treenaat sisällä ja kilpailet ulkona, joudut tekemään tämän muunnoksen joka kerta, ja se on koko laskurin arkisin käyttötarkoitus.

Mitä laskuri ei kerro

Vauhti on yksi luku, ja se jättää ulkopuolelleen kaiken sen, mikä tekee lenkistä helpon tai raskaan.

Maasto ei näy vauhdissa. Sama syke tuottaa mäkisellä reitillä selvästi hitaamman kilometriajan kuin tasaisella, eikä hitaampi vauhti tarkoita huonompaa treeniä.

Lämpötila ei näy vauhdissa. Helteellä sama vauhti kuormittaa enemmän.

Eikä vauhti kerro, kannattiko lenkki tehdä. Kestävyyskunnon kehitys tulee pääosin kevyestä harjoittelusta, ja siinä hitaampi vauhti on tarkoitus eikä epäonnistuminen.

Jos haet muita laskureita, samalla sivustolla ovat penkkilaskuri yhden toiston maksimin arviointiin ja kalorilaskuri päivittäisen energiantarpeen arviointiin.