Vatsalihastreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen

Vatsalihastreeni tehdään yleensä lattialla rutistuksina, vaikka mittauksissa tehokkaimmat liikkeet ovat muualla. EMG-tutkimuksessa suora vatsalihas ja sisempi vino vatsalihas aktivoituivat eniten vatsapyörässä, riipunnasta tehdyssä polvennostossa ja vinopenkillä tehdyssä käänteisessä rutistuksessa, kun taas selän ojentajien aktiivisuus pysyi kaikissa liikkeissä matalana.
Miten vatsalihastreeni sitten kootaan? Valitse jokaiselle liikesuunnalle yksi liike, johon voi lisätä vastusta: koukistus, kierto ja sivutaivutus. Tällä sivulla on valmis 12 viikon ohjelma salille, kotiversio, aloittelijan versio ja perustelut jokaiselle liikkeelle.
Vatsalihastreeni salilla: kaksi lyhyttä treeniä kolmeen suuntaan
Ohjelmassa on kaksi noin kymmenen minuutin treeniä, jotka tehdään kerran viikossa kumpikin muun treenin loppuun. Treeni A on rakennettu taljarutistuksen ja riippuvan polvennoston ympärille, treeni B vatsapyörän. Kummassakin on lisäksi liike vinoille vatsalihaksille.
Vatsalihakset eivät ole yksi liikkuja. Suora vatsalihas koukistaa vartaloa, vinot kiertävät ja taivuttavat sitä sivulle, ja poikittainen vatsalihas puristaa vatsaonteloa. Lihasten tehtävät ja kiinnityskohdat ovat vatsalihasten anatomiasivulla.
Suoralle vatsalihakselle on viikossa 7–10 sarjaa ja vinoille vatsalihaksille 6–9, yhteensä 13–19 vatsasarjaa.
Ohjelma
Treenit A ja B kerran viikossa kumpikin, eri päivinä. Kumpikin vie noin kymmenen minuuttia ja sopii muun treenin loppuun.
Treeni A
| Liike | Viikot 1–4 | Viikot 5–8 | Viikot 9–12 |
|---|---|---|---|
| Taljarutistus polvillaan | 3 × 10–12 | 3 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Polvennosto riipunnasta | 2 × 8–12 | 3 × 8–12 | 3 × 10–15 |
| Pallof-punnerrus taljassa | 2 × 10 per puoli | 2 × 12 per puoli | 3 × 12 per puoli |
Treeni B
| Liike | Viikot 1–4 | Viikot 5–8 | Viikot 9–12 |
|---|---|---|---|
| Vatsapyörä polviltaan | 2 × 6–8 | 3 × 6–10 | 3 × 8–12 |
| Puukkoveto taljassa ylhäältä alas | 2 × 10–12 per puoli | 3 × 10–12 per puoli | 3 × 12–15 per puoli |
| Yhden käden kanto käsipainolla | 2 × 20 m per käsi | 3 × 20 m per käsi | 3 × 30 m per käsi |
Vatsalihastreeni ohjelma PDF:nä
Ladattavassa ohjelmassa ovat molemmat treenit, liikekohtaiset suoritusohjeet ja 12 viikon eteneminen kolmessa jaksossa.
Ohjelma on ilmainen ja luettavissa kokonaan tältä sivulta. PDF on sama ohjelma tulostettavassa muodossa, ja sen saa antamalla etunimen ja sähköpostiosoitteen. Samalla tilaat uutiskirjeen.
Parhaat vatsalihasliikkeet ja mitä mittaukset niistä kertovat
Kaksi erillistä EMG-tutkimusta päätyi samaan suuntaan: rullausliikkeet olivat kärjessä. Ensimmäisessä 21 tervettä aikuista teki useita vatsaliikkeitä, ja kärjessä olivat vatsapyörä, riippuva polvennosto ja käänteinen rutistus. Toisessa 18 koehenkilön vertailussa jumppapallon päältä tehty rollout ja pike aktivoivat suoraa ja vinoja vatsalihaksia enemmän kuin useimmat muut liikkeet, ja rolloutissa ylempi suora vatsalihas teki töitä 63 prosentilla maksimaalisesta supistuksestaan.
Kummassakaan tutkimuksessa selän ojentajat eivät kuormittuneet paljon. Jälkimmäisessä niiden aktiivisuus jäi kaikissa liikkeissä alle kymmeneen prosenttiin.
EMG kertoo, kuinka kovaa lihas tekee töitä liikkeen aikana, ei suoraan sitä, kuinka paljon se kasvaa. Siksi liikevalinnan toinen peruste on se, voiko vastusta lisätä viikosta toiseen.
Vatsalihastreeni taljassa: rutistus, jota voi kuormittaa
Taljarutistus on ohjelman ainoa vatsaliike, johon painoa voi lisätä pienin askelin kuten mihin tahansa muuhun liikkeeseen. Suora vatsalihas kulkee häpyluusta kylkiruston alaosaan, joten liikkeessä kylkikaari tuodaan kohti lantiota eikä päätä kohti lattiaa.
Yleisin virhe on vetää käsillä ja taivuttaa lantiosta, jolloin liike muuttuu kumarrukseksi. Toinen on liian suuri paino, jolla selkä ei enää pyöristy.
Vatsalihastreeni jalkojen nosto: rullaa lantio, älä heilauta
Jalat nostaa lonkan koukistaja iliopsoas, ei vatsa. Suora vatsalihas kiinnittyy häpyluuhun eikä reisiluuhun, joten se pääsee koukistamaan vartaloa vasta, kun lantio rullautuu ylös. Siksi ohjelmassa on polvennosto, jossa rullaus on helpompi tehdä kuin suorin jaloin.
Riippuva polvennosto oli EMG-vertailussa kärkiliikkeitä sekä suoralle että ulommalle vinolle vatsalihakselle. Helpompi versio on polvennosto käsinojatuessa, vaikeampi suorin jaloin.
Vatsapyörä: rollout pyörällä tai tangolla
Vatsapyörän rollout oli ensimmäisessä EMG-vertailussa ja jumppapallon rollout toisessa tehokkaimpia liikkeitä. Rutistuksesta poiketen vartalo ei koukistu, vaan vatsa pitää alaselän paikallaan, kun vartalo pitenee. Pyörän tilalla toimii levypainoilla varustettu tanko, jonka päätyrullat kulkevat lattiaa pitkin.
Aloita polviltaan ja lyhyellä liikeradalla. Yleisin virhe on rullata niin pitkälle, että alaselkä notkistuu. Kun pystyt kahteentoista toistoon täydellä liikeradalla, seuraava askel on rullata vinoa seinää kohti tai seisaaltaan.
Kierto ja sivutaivutus: puukkoveto ja yhden käden kanto
Vinot vatsalihakset kiertävät vartaloa pareittain ja taivuttavat sitä sivulle. Puukkoveto taljassa on kiertoliike, jossa rintakehä kääntyy lantion pysyessä paikallaan, ja siihen voi lisätä painoa samalla tavalla kuin taljarutistukseen.
Yhden käden kanto on sivutaivutuksen vastaliike: paino yrittää kallistaa vartaloa, ja vastakkaisen kyljen lihakset estävät sen. Kolmella voimamieskilpailijalla tehdyssä mittauksessa kantoliikkeet haastoivat eri ominaisuuksia kuin nostot, ja tutkijat ehdottivat kantamista nostopohjaisen ohjelman täydennykseksi.
Vatsalihastreeni seisten: Pallof-punnerrus ja kanto
Seisten tehtävistä liikkeistä ohjelmassa ovat Pallof-punnerrus ja yhden käden kanto. Kummassakaan vartalo ei liiku, vaan vatsa estää liikkeen: Pallof-punnerruksessa talja yrittää kiertää vartaloa, kannossa paino kallistaa sitä.
Pallof-punnerruksessa yleisin virhe on liian raskas paino, jolloin lantio kiertyy taljaa kohti. Kannossa virhe on kallistuminen poispäin painosta, mikä näyttää tasapainoiselta mutta poistaa liikkeestä sen tarkoituksen.
Alavatsa: sama lihas kuin ylävatsassa
Alavatsalle ei ole omaa lihasta. Navan alapuolinen alue on saman suoran vatsalihaksen alaosa, ja sen anatomia on avattu lihasten sivulla. Liikkeet, joissa lantio rullautuu kohti rintakehää, kuten polvennosto ja käänteinen rutistus, kuormittavat suoraa vatsalihasta alapäästä.
Syvät vatsalihakset treeni ja core treeni: jännitä, älä imaise
Syvillä vatsalihaksilla tarkoitetaan yleensä poikittaista vatsalihasta, joka kiertää vatsan ympäri kuin vyö. Sitä harjoitetaan usein imaisemalla napaa selkärankaa kohti, mutta keskivartalon tukemiseen tämä ei näytä olevan paras tapa.
Mallinnustutkimuksessa kahdeksalla miehellä verrattiin imaisua ja koko vatsan jännittämistä. Jännittäminen paransi lannerangan vakautta mallissa 32 prosenttia, ja tutkijoiden mukaan imaisulle ei ollut mekaanista perustetta. Pitkittyneen alaselkäkivun hoidossa Cochrane-katsaus 29 tutkimuksesta ja 2 431 osallistujasta päätyi siihen, että syvien lihasten hallintaharjoittelu ei ollut kliinisesti tehokkaampaa kuin muu liikunta.
Core treeni salilla on siis tavallista vatsa- ja selkätreeniä. Jännitä vatsa kuin varautuisit iskuun ennen jokaista raskasta toistoa, äläkä imaise. Poikittainen vatsalihas tekee töitä mukana.
Tarvitaanko vatsalihastreeniä, jos teet kyykkyä ja maastavetoa?
Selän puolella raskaat nostot riittävät pitkälle. Järjestelmällisessä katsauksessa 17 tutkimuksesta selkärangan vieressä kulkeva monipalainen lihas aktivoitui vapailla painoilla enemmän kuin pallo- ja laiteliikkeissä.
Vatsan etupuolelle tulos on tulkinnanvaraisempi. Kun 16 koehenkilöä teki kyykkyä ja maastavetoa 80 prosentin kuormalla, selän ojentajien aktiivisuus nousi selvästi, mutta ulomman vinon vatsalihaksen ja alavatsan aktiivisuus oli samaa luokkaa kuin kehonpainokyykyssä ja sivulankussa. Nostot kuormittavat siis vatsaa, mutta ne eivät koukista, kierrä eivätkä taivuta vartaloa, ja juuri ne ovat suoran ja vinojen vatsalihasten liikesuunnat. Siksi ohjelmassa on omat liikkeet niille.
Vatsalihaksia voi myös kasvattaa. Harjoitustutkimuksessa kymmenen viikon keskivartaloharjoittelu kahdesti viikossa lisäsi jalkapalloilijoiden keskivartalon rasvatonta massaa ja sisemmän vinon vatsalihaksen paksuutta, ja suora vatsalihas paksuuntui toisessa kahdesta harjoitusryhmästä. Tutkimus on pieni, ja suoria vatsalihaksen kasvututkimuksia on vähän, joten tätä kannattaa pitää suuntaa antavana.
Vatsalihastreeni toistot, sarjat ja tiheys
Lihaskasvussa viikkosarjojen määrä on tärkeimpiä säätimiä. Meta-analyysissä kasvu lisääntyi viikkosarjojen määrän mukana, ja myöhempi katsaus päätyi ehdottamaan 12–20 viikkosarjaa lihasryhmää kohti. Katsauksen tutkimukset tehtiin pääosin harjoitelleilla nuorilla miehillä, joten luku on suuntaa antava. Tässä ohjelmassa suora vatsalihas saa 7–10 ja vinot vatsalihakset 6–9 sarjaa viikossa, minkä lisäksi vatsa tekee töitä nostoissa.
Toistoja ei tarvita sataa. Kevyt ja raskas kuorma kasvattivat lihasta yhtä paljon, kun sarjat vietiin uupumukseen, mutta voima kasvaa eniten raskaalla kuormalla. Siksi ohjelmassa toistot ovat 6–15 ja vastus kasvaa. Jätä jokaiseen sarjaan 1–3 toistoa varaan eli RPE 7–9.
Vatsalihastreeni joka päivä: ei tarvetta
Päivittäinen vatsatreeni ei ole tarpeen. Kuuden viikon kokeessa harjoittelemattomat lukiolaiset tekivät rutistuksia kerran, kahdesti tai kolmesti viikossa, ja vatsan kestävyys parani kaikissa harjoitusryhmissä ilman eroa ryhmien välillä. Lihaskasvussa tiheydellä ei ole juuri merkitystä, kun viikkovolyymi on sama.
Kaksi kertaa viikossa on käytännön ratkaisu, jolla yksittäinen treeni pysyy lyhyenä.
Tehokas vatsalihastreeni kotona
Kotona vatsalihastreeni onnistuu ilman välineitä, mutta vastuksen lisääminen on vaikeampaa kuin salilla. Hyödyllisin lisäväline on vatsapyörä, jonka rollout oli mittauksissa tehokkaimpia liikkeitä.
Tee kotitreeni kahdesti viikossa samoilla jaksoilla kuin salitreeni.
| Liike | Viikot 1–4 | Viikot 5–8 | Viikot 9–12 |
|---|---|---|---|
| Käänteinen rutistus lattialla | 2 × 10–12 | 3 × 10–15 | 3 × 12–15 |
| Rutistus jumppapallolla tai lattialla | 2 × 12–15 | 3 × 12–15 | 3 × 15–20 |
| Sivulankku | 2 × 20–30 s per puoli | 2 × 30–40 s per puoli | 3 × 30–45 s per puoli |
| Vatsapyörä polviltaan | 2 × 5–8 | 3 × 6–10 | 3 × 8–12 |
Käänteisessä rutistuksessa lantio rullataan lattialta kohti rintakehää, ja vinossa asennossa tehty versio oli EMG-vertailussa kärkiliikkeitä. Kun lattiaversio käy helpoksi, tee se vinopenkillä pää ylempänä.
Vatsalihastreeni jumppapallolla
Jumppapallon päällä tehty rutistus on vaikeampi kuin lattialla. Tutkimuksessa suoran vatsalihaksen aktiivisuus nousi 21 prosentista 35 prosenttiin ja ulomman vinon 5 prosentista 10 prosenttiin, kun selkä oli pallon päällä. Pallon päältä voi tehdä myös rolloutin, joka oli toisessa vertailussa tehokkaimpia liikkeitä.
Vatsalihastreeni käsipainoilla
Käsipainolla kotiohjelmaan saa vastusta. Pidä painoa rintakehällä rutistuksessa, ja tee yhden käden kanto käytävällä edestakaisin. Säädettävät painot on vertailtu käsipainovertailussa.
Vatsalihastreeni kahvakuulalla
Kahvakuula sopii samoihin liikkeisiin kuin käsipaino: kanto yhdellä kädellä ja rutistus kuula rintakehällä. Kuulan kahvasta on helppo pitää kiinni pitkän kannon aikana. Koot ja materiaalit ovat kahvakuulavertailussa.
Vatsalihastreeni kuminauhalla
Kuminauha korvaa taljan kotona. Kiinnitä se oven saranapuolelle tai tukevaan pylvääseen, ja tee polvillaan rutistus, Pallof-punnerrus ja puukkoveto kuten taljassa. Nauhan vastus kasvaa venytyksen myötä, joten liikkeen loppu on raskain. Nauhat ja vahvuudet ovat vastuskuminauhavertailussa.
Helppo vatsalihastreeni aloittelijalle
Aloittelijalle riittää kaksi treeniä viikossa ja kolme liikettä: rutistus lattialla, käänteinen rutistus ja sivulankku. Tee ensimmäiset neljä viikkoa kaksi sarjaa kutakin, ja lisää kolmas sarja, kun kaikki toistot onnistuvat hyvällä tekniikalla.
Kun lattialiikkeet käyvät helpoiksi, siirry kotitreeniin tai salitreeniin. Vatsapyörä kannattaa ottaa mukaan vasta, kun alaselkä pysyy rutistuksissa ja sivulankussa hallinnassa. Koko kehon ohjelma aloittelijalle on aloittelijan saliohjelmassa.
Vatsalihastreeni naiselle ja miehille: sama ohjelma
Vatsalihastreeni naiselle on sama kuin miehille. Meta-analyyseissä voimaharjoittelun suhteellinen lihaskasvu oli samaa luokkaa molemmilla sukupuolilla, ja uudemmassa analyysissä ero näkyi vain absoluuttisessa kasvussa.
Ero on siinä, millä rasvaprosentilla vatsalihakset alkavat näkyä, ja se on käsitelty sixpack-treenin sivulla. Koko kehon ohjelma on kuntosaliohjelma naiselle.
Polttaako vatsalihastreeni rasvaa? Ei, ja siksi tulokset näkyvät hitaasti
Vatsaliikkeet eivät poista vatsan rasvaa. Kuuden viikon kokeessa seitsemän vatsaliikettä viitenä päivänä viikossa paransi vatsan kestävyyttä mutta ei vähentänyt vatsan ihonalaista rasvaa. Toisessa kokeessa 40 ylipainoista naista laihdutti 12 viikkoa, ja ruokavalioon lisätty vatsalihasharjoittelu ei pienentänyt vatsan rasvakerrosta enempää kuin pelkkä ruokavalio.
Vatsalihastreeni kasvattaa ja vahvistaa lihasta, mutta näkyviin lihakset tulevat rasvaprosentin laskiessa. Rasvaprosentit ja aikataulu ovat sixpack-treenin sivulla.
Kun vatsalihastreeni sattuu selkään
Jos alaselkä kipeytyy vatsatreenissä, yksi mahdollinen syy on liike, jossa lonkan koukistajat tekevät suuren osan työstä. EMG-vertailussa reiden suora lihas oli aktiivisimmillaan muun muassa koukkupolvi-istumaannousussa ja käänteisessä rutistuksessa, ja tutkijoiden mukaan tämä voi olla ongelma osalle alaselkäkipuisista. Kokeile silloin taljarutistusta tai vatsapyörän rolloutia lyhyellä liikeradalla.
Kohtuullinen selkäkipu ei ole syy lopettaa liikkumista. Käypä hoito -suositus ja Terveyskirjasto neuvovat jatkamaan päivittäisiä toimia ja liikkumista kohtuullisesta kivusta huolimatta, ja NHS neuvoo lopettamaan liikkeen ja hakeutumaan lääkäriin, jos kipu pahenee.
Hakeudu hoitoon heti, jos virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa (Terveyskirjasto, Käypä hoito), tai jos sukuelinten tai peräaukon seudun tunto katoaa tai molemmat jalat heikkenevät tai puutuvat (Käypä hoito, NHS). Jos kipu säteilee jalkaan tai jalan oireet haittaavat liikkumista, hakeudu arvioon muutaman päivän sisällä.
Raskauden aikana liikunnasta kannattaa keskustella neuvolan kanssa varsinkin, jos sinulla on jokin sairaus, ja loppuraskaudessa selällään makaamista kannattaa välttää muutamaa minuuttia pidempään, mikä koskee useimpia lattialla tehtäviä vatsaliikkeitä. Synnytyksen jälkeen iskuttavasta liikunnasta kysytään neuvoa jälkitarkastuksessa, ja keisarileikkauksen jälkeen toipuminen kestää pidempään. Vatsalihasten erkauma on anatomiasivun erkaumaosiossa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein vatsalihaksia pitää treenata? Kahdesti viikossa riittää. Kestävyyskokeessa kerran, kahdesti ja kolmesti viikossa treenanneiden välillä ei ollut eroa.
Kuinka monta sarjaa vatsalle viikossa? Lihasryhmää kohti suositellaan noin 12–20 viikkosarjaa. Tämän sivun ohjelmassa suora vatsalihas saa 7–10 ja vinot vatsalihakset 6–9 sarjaa, ja lisäksi vatsa tekee töitä nostoissa.
Mikä on paras vatsaliike? EMG-mittauksissa vatsapyörä ja riippuva polvennosto aktivoivat suoraa ja vinoja vatsalihaksia eniten. Salilla taljarutistus on paras liike, johon vastusta voi lisätä tasaisesti.
Riittävätkö kyykky ja maastaveto vatsalle? Selän lihaksille pitkälle. Vatsa tekee nostoissa töitä, mutta ne eivät koukista, kierrä eivätkä taivuta vartaloa, joten suora ja vinot vatsalihakset saavat ohjelmassa omat liikkeensä.
Pitääkö syviä vatsalihaksia treenata erikseen? Ei yleensä. Mallinnustutkimuksessa koko vatsan jännittäminen tuki lannerankaa paremmin kuin imaisu, eikä syvien lihasten erillisharjoittelu ollut pitkittyneessä alaselkäkivussa muuta liikuntaa tehokkaampaa.
Polttaako vatsalihastreeni vatsan rasvaa? Ei. Kahdessa kokeessa vatsaliikkeet eivät vähentäneet vatsan rasvaa enempää kuin ilman niitä.
Voiko vatsaa treenata kotona? Voi. Käänteinen rutistus, rutistus, sivulankku ja vatsapyörä riittävät, ja käsipaino tai kuminauha tuovat lisävastusta.
Mitä teen, jos vatsatreeni sattuu selkään? Vaihda liike sellaiseen, jossa lonkan koukistajat tekevät vähemmän töitä, kuten taljarutistukseen. Jos kipu säteilee jalkaan tai siihen liittyy puutumista, hakeudu arvioon.
Lähteet
- Vatsaliikkeiden EMG: Escamilla ym., Phys Ther 2006; Escamilla ym., J Orthop Sports Phys Ther 2010; Vera-Garcia ym., Phys Ther 2000
- Kantoliikkeet: McGill ym., J Strength Cond Res 2009
- Jännittäminen ja syvät lihakset: Grenier & McGill, Arch Phys Med Rehabil 2007; Saragiotto ym., Cochrane 2016
- Nostot ja keskivartalo: Hamlyn ym., J Strength Cond Res 2007; Martuscello ym., J Strength Cond Res 2013
- Keskivartalon lihaskasvu: Takai ym., Sports Med Int Open 2017
- Anatomia: Kenhub: iliopsoas; Kenhub: suora vatsalihas
- Viikkovolyymi ja tiheys: Schoenfeld ym., J Sports Sci 2017; Baz-Valle ym., J Hum Kinet 2022; Juan-Recio ym., J Sports Med Phys Fitness 2015; Schoenfeld ym., J Sports Sci 2019
- Kuorma: Lopez ym., Med Sci Sports Exerc 2021; Schoenfeld ym., J Strength Cond Res 2017
- Sukupuoli: Roberts ym., J Strength Cond Res 2020; Refalo ym., PeerJ 2025
- Vatsan rasva: Vispute ym., J Strength Cond Res 2011; Kordi ym., J Manipulative Physiol Ther 2015
- Selkäkipu: Käypä hoito: Alaselkäkipu; Terveyskirjasto: Selkäkipu; NHS: Back pain
- Raskaus ja synnytys: NHS: Exercise in pregnancy; NHS: Keeping fit with a baby
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys osoittautuu vääräksi.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä, kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkaimpia voimaohjelmia. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, viisi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se, mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se, miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen, ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä, jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen, mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeniohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se, missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se, mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Olkapäätreeni: valmis ohjelma hartialihaksen kaikille osille
Olkapäätreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, sivunosto ja takaolkapää etusijalla, sarjat viikossa ja miksi etuosa saa kuormansa jo penkistä.
Pakaratreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Pakaratreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, liikkeet perusteluineen ja miksi kyykky kasvattaa pakaraa vähintään yhtä hyvin kuin lantionnosto.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se, mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se, mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se, miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, neljä liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä, mitä ohjelmasta puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Käsivarren lihakset: hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarsi
Käsivarren lihakset suomeksi ja latinaksi: mistä hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarren lihakset lähtevät, mitä ne tekevät ja mikä liike niitä kuormittaa.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Olkapään lihakset: hartialihas, kiertäjäkalvosin ja niiden liikkeet
Olkapään lihakset ovat hartialihas kolmine osineen ja kiertäjäkalvosimen neljä lihasta. Lihaskartta, kiinnityskohdat ja liikkeet, jotka kuormittavat kutakin.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta viittaa siihen, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Pakaralihakset: anatomia, tehtävät ja liikkeet lihas kerrallaan
Pakaralihakset suomeksi ja latinaksi: mitä iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mitkä liikkeet kuormittavat niitä.
Pohkeen lihakset: anatomia, tehtävät ja polven asento treenissä
Pohkeen lihakset suomeksi ja latinaksi, mihin ne kiinnittyvät ja miksi polven asento ratkaisee, kumpi pohjelihas pohjenousussa tekee työn.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä, kun eteneminen pysähtyy.
Reiden lihakset: etureisi, takareisi ja sisäreisi treenin kannalta
Reiden lihakset suomeksi ja latinaksi: mitä nelipäinen reisilihas, takareiden lihakset ja lähentäjät tekevät ja mitkä liikkeet niitä kuormittavat.
Rintalihakset: anatomia, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin
Rintalihakset ovat kolme lihasta: iso ja pieni rintalihas sekä etummainen sahalihas. Lähtö- ja kiinnityskohdat, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se, milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.
Vatsalihakset: neljä lihasparia, niiden tehtävät ja liikkeet
Vatsalihakset ovat neljä lihasparia. Mitä suora, vinot ja poikittainen vatsalihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mikä liike kuormittaa kutakin.