Liikuntasuositus aikuisille: valmis viikko, joka täyttää sen

Liikuntasuositus aikuisille ei täyty pelkillä salitreeneillä: viikkoon tarvitaan myös kaksi ja puoli tuntia reipasta tai tunti ja vartti rasittavaa liikuntaa. Lihaskuntoharjoittelu on suosituksessa oma osansa, jota tarvitaan vähintään kahdesti viikossa.
Miten liikuntasuositus sitten täyttyy arjessa? Kahdella koko kehon salitreenillä, kahdella lyhyellä intervallitreenillä ja noin 20 minuutin reippaalla kävelyllä päivässä. Alla on valmis ohjelma perusteluineen. Treenaan sillä itse.
Mitä liikuntasuositus aikuisille tarkoittaa
Suomalainen ja kansainvälinen suositus ovat sisällöltään samat. UKK-instituutin suositus 18–64-vuotiaille ja Maailman terveysjärjestön suositus neuvovat molemmat näin:
| Osa | Vähintään viikossa | Esimerkki |
|---|---|---|
| Reipas liikunta | 2 h 30 min | Reipas kävely, pyöräily |
| tai rasittava liikunta | 1 h 15 min | Juoksu, intervallit |
| Lihaskunto | 2 kertaa | Salitreeni, kehonpainotreeni |
Reipasta ja rasittavaa liikuntaa voi yhdistää. Rasittava minuutti vastaa kahta reipasta. Maailman terveysjärjestön mukaan lisähyötyä saa, kun reipasta liikuntaa on 300 tai rasittavaa 150 minuuttia viikossa.
Tehon tunnistaa puhumisesta. UKK-instituutin määritelmän mukaan reippaassa liikunnassa puhuminen onnistuu mutta hengästyttää. Rasittavassa liikunnassa puhuminen on hankalaa.
Liikuntasuositus päivässä: noin 20 minuuttia reipasta
Kaksi ja puoli tuntia viikossa tekee päivää kohden noin 20 minuuttia reipasta liikuntaa. Moni täyttää sen jo reippaalla työmatkakävelyllä tai -pyöräilyllä.
Lihaskuntoharjoittelua ei voi korvata kävelyllä. Se on suosituksessa oma osansa, joka tehdään vähintään kahdesti viikossa kestävyysliikunnan lisäksi.
Liikuntasuositus viikossa: näin ohjelma täyttää sen
| Osa | Viikossa | Suosituksen osa | Suositukseen laskettava määrä |
|---|---|---|---|
| Salitreenit A ja B | 2 kertaa | Lihaskunto | 2 kertaa, täyttyy |
| Intervallit pyörällä | 2 kertaa noin 12 min | Rasittava liikunta | Ei lasketa |
| Reipas kävely | Noin 22 min päivässä | Reipas liikunta | 150 min, täyttyy |
Intervalleja ei lasketa suosituksen minuutteihin. Kovia vetoja on viikossa enimmillään noin seitsemän minuuttia. Loput sessiosta on lämmittelyä ja kevyttä polkemista. Siksi kestävyysosa täytetään kokonaan kävelyllä: 150 minuuttia reipasta kävelyä viikossa on noin 22 minuuttia päivässä.
Intervallit ovat ohjelmassa kuitenkin syystä. Ne nostavat hapenottokykyä tavalla, johon kävely ei pysty.
Miksi juuri voima, intervallit ja kävely
Ohjelma on oma terveysohjelmani. Siinä on enemmän salitreeniä kuin suositus vaatii. Jokainen osa on mukana siksi, että sillä on oma yhteytensä terveyteen. Ohjelmaa kokonaisuutena ei ole tutkittu, mutta sen osat ja määrät nojaavat alla oleviin tutkimuksiin.
Lihasvoima ennustaa kuolleisuutta. Lähes kahden miljoonan ihmisen meta-analyysissä hyvä puristusvoima liittyi 31 prosenttia pienempään kuolleisuuteen kuin heikko. Voimaharjoittelun terveyshyöty oli 16 kohorttitutkimuksen aineistossa suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa, joten kaksi salitreeniä riittää.
Kestävyyskunto on yhteydessä kuolleisuuteen vielä vahvemmin. 33 tutkimuksen meta-analyysissä jokainen yhden MET-yksikön parannus kunnossa liittyi 13 prosenttia pienempään kuolleisuuteen. Yhdysvaltalaisessa 122 007 potilaan aineistossa hyödylle ei löytynyt ylärajaa. Kuntoa nostavat parhaiten intervallit. Syy selviää alempana.
Kävely tuo liikkumiseen määrää. 15 kohortin meta-analyysissä kuolleisuusriski laski alle 60-vuotiailla 8 000–10 000 ja sitä vanhemmilla 6 000–8 000 päivittäiseen askeleeseen asti. Yhdysvaltalaisessa aineistossa 8 000 askelta päivässä liittyi noin puolta pienempään kuolleisuuteen kuin 4 000, eikä kävelyvauhti tuonut lisää, kun askelmäärä huomioitiin.
Kaikki nämä kuolleisuustutkimukset ovat havainnoivia. Ne kertovat yhteydestä eivätkä osoita syy-seuraussuhdetta, joten suunta on luotettava mutta tarkat prosentit eivät.
Ohjelma
Ohjelmassa on kaksi koko kehon salitreeniä viikossa, A ja B. Kummankin perään tehdään intervallit pyörällä. Jos salitreeni väsytti liikaa, intervallit tehdään omana päivänään. Lisäksi kävellään reippaasti noin 20 minuuttia päivässä.
Treeni A
| Liike | Viikot 1–3 | Viikot 4–6 | Viikot 7–9 | Viikot 10–12 |
|---|---|---|---|---|
| Lämmittely | 10 min | 10 min | 10 min | 10 min |
| Jalkakyykky | 4 × 6–8 | 4 × 6–8 | 4 × 6–8 | 4 × 6–8 |
| Penkkipunnerrus | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 |
| Kulmasoutu | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Sivunosto käsipainoilla | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 |
| Hauiskääntö | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Ranskalainen punnerrus | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Intervallit pyörällä | 4 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 6 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 8 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 10 × 20 s kovaa + 35 s kevyttä |
Treeni B
| Liike | Viikot 1–3 | Viikot 4–6 | Viikot 7–9 | Viikot 10–12 |
|---|---|---|---|---|
| Lämmittely | 10 min | 10 min | 10 min | 10 min |
| Suorin jaloin maastaveto | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 |
| Lantionnosto tangolla | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Vinopenkkipunnerrus käsipainoilla | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 | 4 × 8–12 |
| Ylätalja tai leuanveto | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 |
| Pystypunnerrus | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 | 4 × 6–10 |
| Jalkojen nosto roikkuen | 4 × 8–15 | 4 × 8–15 | 4 × 8–15 | 4 × 8–15 |
| Hauiskääntö taljassa | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 |
| Ojentajapunnerrus taljassa | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–15 |
| Intervallit pyörällä | 4 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 6 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 8 × 20 s kovaa + 40 s kevyttä | 10 × 20 s kovaa + 35 s kevyttä |
Salitreenit A ja B: neljä sarjaa jokaisesta liikkeestä
Molemmat treenit ovat koko kehon treenejä. Treeni A rakentuu kyykyn ja penkkipunnerruksen ympärille, treeni B suorin jaloin maastavedon ja lantionnoston ympärille. Näin takareidet ja pakarat saavat oman treeninsä eikä kyykkyä tehdä kahdesti viikossa.
Jokainen treeni alkaa kymmenen minuutin lämmittelyllä, johon kuuluu olkapään kiertäjäkalvosimen liikkeitä. Penkki- ja pystypunnerrus kuormittavat olkapäätä joka viikko, joten se kannattaa lämmitellä huolella.
Kuorma nousee aina samalla säännöllä. Kun toistohaarukan yläraja täyttyy kaikissa neljässä sarjassa, lisää 2,5 kiloa. Treenipäiväkirja seuraa tätä puolestasi. Ohjelma löytyy siitä valmiina.
Intervallit: 20 sekunnin vedot kahdesti viikossa
Teen intervallit airbikella salitreenin perään. Aloitin neljällä 20 sekunnin vedolla 40 sekunnin palautuksilla ja lisäsin yhden vedon noin kolmen treenin välein. Nyt vetoja on kymmenen ja palautus on lyhentynyt 35 sekuntiin. Koko sessio kestää lämmittelyineen noin 12 minuuttia.
Jos salitreeni on väsyttänyt liikaa, teen intervallit omana päivänään. Kiireisellä viikolla teen vain yhden. Koko viikoittainen eteneminen ja muut intervallimallit ovat sivulla intervallitreeni.
Miksi muutama kova minuutti nostaa kuntoa enemmän kuin pitkä lenkki
Hapenottokykyä rajoittaa ennen kaikkea sydän eli se, kuinka paljon verta se pystyy pumppaamaan lihaksille minuutissa. Harjoittelun tuoma nousu hapenottokyvyssä johtuu pääosin sydämen maksimaalisen minuuttitilavuuden kasvusta.
Sydän vahvistuu, kun se joutuu pumppaamaan lähellä äärirajaansa. Kova veto vie sen sinne muutamassa kymmenessä sekunnissa. Rauhallinen lenkki ei vie sitä sinne kertaakaan, vaikka lenkki kestäisi tunteja.
Tämä näkyy tutkimuksissa. Norjalaisessa tutkimuksessa sydämen iskutilavuus kasvoi intervalliharjoittelulla noin 10 prosenttia. Hapenottokyky nousi enemmän kuin samalla työmäärällä tehdyllä tasavauhtisella harjoittelulla. Ranskalaisessa tutkimuksessa samat liikkumattomat aikuiset tekivät vuorotellen molemmat ohjelmat. Hapenottokyky nousi intervalleilla 15 prosenttia ja tasavauhtisella 9 prosenttia. Sydämen maksimaalinen minuuttitilavuus kasvoi vain intervalleilla.
Laajimmassa koosteessa ero on pienempi. 28 tutkimuksen meta-analyysissä intervallit nostivat hapenottokykyä keskimäärin 1,2 ml/kg/min enemmän kuin tasavauhtinen kestävyysharjoittelu. Ero näyttää pieneltä, mutta se syntyy murto-osassa ajasta. Siksi intervallit kannattaa tehdä, vaikka niistä ei kerry suosituksen minuutteja. Kävely tuo ohjelmaan määrän ja intervallit tehon.
Kävely: noin 20 minuuttia reippaasti joka päivä
Kävely on ohjelman ainoa osa, jota ei tarvitse mahduttaa treeniaikaan. Askelia kertyy työmatkoista, lounaskävelystä ja puheluista, jotka voi hoitaa kävellen.
Suositukseen lasketaan vain reipas kävely, jossa puhuminen onnistuu mutta hengästyttää. Askelmittari tai urheilukello näyttää, kertyykö määrä oikeasti.
Mitä ohjelma ei sisällä
Ohjelmassa ei ole pitkiä lenkkejä, koska kestävyyskunto nousee intervalleilla ja suosituksen minuutit kertyvät kävelystä. Jos tähtäät juoksutapahtumaan, tarvitset eri ohjelman.
Ohjelmassa ei myöskään ole erillistä tasapainoharjoittelua. Yli 65-vuotiaille sekä UKK-instituutti että Maailman terveysjärjestö suosittelevat lihasvoiman lisäksi tasapainoharjoittelua, joten silloin se kannattaa lisätä ohjelmaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon pitää liikkua viikossa? Vähintään kaksi ja puoli tuntia reipasta tai tunti ja vartti rasittavaa liikuntaa sekä lihaskuntoa kahdesti viikossa.
Lasketaanko salitreeni liikuntasuositukseen? Lasketaan lihaskunnon osaan. Kestävyysosaan tarvitaan kävelyä, pyöräilyä tai muuta liikuntaa, joka nostaa sykettä pidempään.
Riittääkö pelkkä kävely? Reipas kävely täyttää suosituksen kestävyysosan. Lihaskuntoharjoittelu on suosituksessa oma osansa, joten sitä kävely ei korvaa.
Kauanko ohjelma vie viikossa? Kaksi salitreeniä, kaksi noin 12 minuutin intervallitreeniä ja noin 20 minuuttia reipasta kävelyä päivässä. Kävelyn voi hoitaa arjen lomassa.
Sopiiko ohjelma aloittelijalle? Salitreenit sopivat, kun perusliikkeet ovat tuttuja. Jos sali on uusi, aloita aloittelijan saliohjelmalla ja lisää intervallit, kun treenit kulkevat.
Lähteet
- Liikuntasuositus: UKK-instituutti: Liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille; UKK-instituutti: Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille; Bull ym. 2020, WHO:n suositus; UKK-instituutti: Liikkumisen määrittelyä
- Lihasvoima: García-Hermoso ym. 2018; Momma ym. 2022
- Kestävyyskunto: Kodama ym. 2009; Mandsager ym. 2018
- Intervallit ja hapenottokyky: Bassett ja Howley 2000; Helgerud ym. 2007; Daussin ym. 2008; Milanović ym. 2015
- Askeleet: Paluch ym. 2022; Saint-Maurice ym. 2020
Tämä sivu on tiedoksi, ei henkilökohtaista terveysneuvontaa. Jos sinulla on sairaus tai oireita rasituksessa, kysy lääkäriltä ennen kuin aloitat kovat intervallit.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: valitse ohjelma treenikertojen mukaan
Ilmaiset treeniohjelmat PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin, neljä eri jakoa ja ohjelmat yksittäisille lihasryhmille.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys osoittautuu vääräksi.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä, kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkaimpia voimaohjelmia. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: koko keho kolmesti viikossa
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se, mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se, miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen, ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä, jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen, mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Intervallitreeni: 4 × 4, Tabata, 10-20-30 ja muut vertailussa
Intervallitreeni vertailussa: norjalainen 4 × 4, Tabata, 10-20-30, 30/30 ja sprintit. Mitä kukin kehittää, kauanko vie ja valmis 20/40-ohjelma.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeniohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se, missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se, mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Olkapäätreeni: valmis ohjelma hartialihaksen kaikille osille
Olkapäätreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, sivunosto ja takaolkapää etusijalla, sarjat viikossa ja miksi etuosa saa kuormansa jo penkistä.
Pakaratreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Pakaratreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, liikkeet perusteluineen ja miksi kyykky kasvattaa pakaraa vähintään yhtä hyvin kuin lantionnosto.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se, mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se, mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se, miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength -ohjelma: kolme treeniä viikossa ja lisäliikkeet
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko lisäliikkeineen, painojen lisääminen ja mitä alkuperäisestä puuttuu.
Vatsalihastreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Vatsalihastreeni salille ja kotiin: kaksi lyhyttä treeniä 12 viikolle, mittauksissa tehokkaimmat liikkeet, sarjat viikossa ja miksi imaisu ei ole tarpeen.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Käsivarren lihakset: hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarsi
Käsivarren lihakset suomeksi ja latinaksi: mistä hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarren lihakset lähtevät, mitä ne tekevät ja mikä liike niitä kuormittaa.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Olkapään lihakset: hartialihas, kiertäjäkalvosin ja niiden liikkeet
Olkapään lihakset ovat hartialihas kolmine osineen ja kiertäjäkalvosimen neljä lihasta. Lihaskartta, kiinnityskohdat ja liikkeet, jotka kuormittavat kutakin.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta viittaa siihen, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Pakaralihakset: anatomia, tehtävät ja liikkeet lihas kerrallaan
Pakaralihakset suomeksi ja latinaksi: mitä iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mitkä liikkeet kuormittavat niitä.
Pohkeen lihakset: anatomia, tehtävät ja polven asento treenissä
Pohkeen lihakset suomeksi ja latinaksi, mihin ne kiinnittyvät ja miksi polven asento ratkaisee, kumpi pohjelihas pohjenousussa tekee työn.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä, kun eteneminen pysähtyy.
Reiden lihakset: etureisi, takareisi ja sisäreisi treenin kannalta
Reiden lihakset suomeksi ja latinaksi: mitä nelipäinen reisilihas, takareiden lihakset ja lähentäjät tekevät ja mitkä liikkeet niitä kuormittavat.
Rintalihakset: anatomia, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin
Rintalihakset ovat kolme lihasta: iso ja pieni rintalihas sekä etummainen sahalihas. Lähtö- ja kiinnityskohdat, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se, milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.
Vatsalihakset: neljä lihasparia, niiden tehtävät ja liikkeet
Vatsalihakset ovat neljä lihasparia. Mitä suora, vinot ja poikittainen vatsalihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mikä liike kuormittaa kutakin.