HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään

HIIT eli korkeaintensiteettinen intervalliharjoittelu tarkoittaa lyhyitä kovia jaksoja palautusten kanssa. Se on tehokas tapa kehittää maksimaalista hapenottokykyä ajassa mitattuna: 20 minuuttia HIIT-treeniä kehittää kestävyyskuntoa enemmän kuin 20 minuuttia tasavauhtista.
Rasvanpolttoon se ei ole tehokkaampi. Kun energiankulutus vakioidaan, HIIT ja tasavauhtinen liikunta tuottavat saman tuloksen. HIIT kuluttaa enemmän minuutissa mutta vähemmän tunnissa, koska sitä ei voi tehdä tuntia.
Mihin HIIT on hyvä
Aika. Jos käytettävissä on 20 minuuttia, HIIT tuottaa enemmän kestävyyskuntoa kuin sama aika kevyesti.
Maksimaalinen hapenottokyky. Tämä on se ominaisuus, jota HIIT kehittää parhaiten, ja se on myös terveyden kannalta merkityksellinen mittari.
Vaihtelu. Tasavauhtinen liikunta on tylsää monelle. Tylsä harjoittelu jää tekemättä.
Mihin HIIT ei ole hyvä
Rasvanpolttoon erityisesti. Energiavaje ratkaisee, ja se ratkeaa ruoasta ja kokonaiskulutuksesta.
Peruskestävyyden pohjaksi. Pitkäjänteinen kestävyyskunto rakentuu suurelta osin matalatehoisesta harjoittelusta. HIIT on lisä sen päälle.
Päivittäiseksi. Se on kovaa, ja se syö palautumista myös voimaharjoittelusta.
Kuinka usein
Yksi tai kaksi kertaa viikossa. Tämä on määrä, jonka useimmat kestävät ilman että se alkaa haitata muuta harjoittelua.
Kolme tai useampi kertaa viikossa on liikaa lähes kaikille, jotka myös treenaavat voimaa. Merkit liiasta: kuormat eivät nouse salilla, uni huononee, treeniin lähtö tuntuu raskaalta.
Älä sijoita HIIT-treeniä jalkatreenin viereen. Molemmat kuormittavat samoja lihaksia ja samaa palautumista.
Kolme treeniä
4 × 4 (kokonaiskesto 30 min). Neljä minuuttia kovaa, kolme minuuttia kevyttä, neljä kertaa. Kova jakso on tasolla, jolla puhuminen ei onnistu. Tämä on tutkituin muoto ja paras hapenottokyvyn kehittämiseen.
30/30 (kokonaiskesto 20 min). 30 sekuntia kovaa, 30 sekuntia kevyttä, 15–20 kertaa. Lyhyet jaksot tekevät tästä helpomman aloittaa.
Tabata (4 min). 20 sekuntia maksimaalisesti, 10 sekuntia lepoa, kahdeksan kertaa. Tämä on kova, ja se on kova oikeasti: jos neljän minuutin jälkeen ei ole täysin lopussa, teho ei ollut riittävä.
Kaikki toimivat pyörällä, soutulaitteella, juosten tai mäkeä ylös. Laite ei ratkaise.
HIIT-treeni kuntopyörällä
Kuntopyörä on HIIT-treeniin useimmille paras laite, ja syy on käytännöllinen: teho on säädettävissä yhdellä vivulla, alusta ei rasita niveliä ja intervallin voi lopettaa sekunnissa ilman että pitää jarruttaa vauhtia pois.
Sen sijaan syke nousee pyörällä hitaammin kuin juostessa. Se on tämän laitteen ainoa oikea sudenkuoppa: kun mittari ei vielä näytä mitään, aloittelija polkee ensimmäisen intervallin liian kovaa ja on lopussa kolmannen kohdalla.
Pyöri 80–90 kierrosta minuutissa. Kuntopyörän ohjauspaneelin RPM-luku kertoo, montako kertaa polkimet pyörähtävät minuutissa. Teho säädetään vastuksella, ei hidastamalla poljentaa. Jos kierrosluku putoaa alle kahdeksankymmenen, vastus on liian kova ja treeni muuttuu voimaharjoitteluksi jaloille.
Sopivan vastuksen löytäminen vie muutaman treenin. Oikea vastus on se, jolla kovan jakson jaksaa loppuun kierrosluvun putoamatta.
Kolme kuntopyörätreeniä
Aloittelija, 20 minuuttia. Viisi minuuttia kevyttä lämmittelyä. Sitten 30 sekuntia kovaa ja minuutti kevyttä, kuusi kertaa. Lopuksi viisi minuuttia kevyttä. Kova jakso on sellainen, että puhuminen ei onnistu, mutta et ole aivan lopussa.
Keskitaso, 27 minuuttia. Seitsemän minuuttia lämmittelyä. Sitten 45 sekuntia kovaa ja 45 sekuntia kevyttä, kymmenen kertaa. Lopuksi viisi minuuttia kevyttä. Palautus on nyt yhtä pitkä kuin veto, ja siinä on koko ero edelliseen.
Kokenut, 39 minuuttia. Kymmenen minuuttia asteittain kovenevaa lämmittelyä. Sitten neljä minuuttia kovaa ja kaksi minuuttia kevyttä, neljä kertaa. Lopuksi viisi minuuttia kevyttä. Tämä on 4 × 4 pyörällä tehtynä, eli sama muoto joka on tutkituin.
Etene muodosta seuraavaan vasta, kun edellinen alkaa tuntua hallitulta. Se vie tyypillisesti kuukauden tai kaksi, ei viikkoa.
Sama kolmiportainen eteneminen toimii soutulaitteella, jossa vastus säädetään samalla logiikalla. Jos treeni tehdään kotona, kuntopyörän valinnassa ratkaisee vauhtipyörän massa ja vastuksen säätötapa, eivät ohjelmien määrä näytöllä.
Sykealueista
HIIT-treenin teho arvioidaan käytännössä paremmin tuntemuksella kuin sykkeellä. Syke reagoi viiveellä, ja lyhyissä jaksoissa se ei ehdi nousta huipulleen ennen kuin jakso loppuu.
Käytännön mittari: kovan jakson aikana puhuminen ei onnistu, ja jakson lopussa olo on sellainen, että vielä yksi minuutti olisi vaikea.
Syy on sama, jonka takia ranteesta mittaava kello pettää juuri tässä: optinen anturi reagoi hitaasti. Jos syke on sinulle harjoittelun ohjaava mittari, sykevyö parantaa tarkkuutta enemmän kuin kalliimpi kello.
HIIT ei myöskään ole ainoa tapa tehdä kestävyyttä, eikä se ole se osa, josta valtaosa hyödystä tulee. Toimiva jakauma on kaksi kevyttä lenkkiä yhtä kovaa kohti, ja aerobisen liikunnan terveysvaikutukset kertyvät pääosin siitä kevyestä osasta. Kevyen ja kovan rajan saa luvuiksi juoksuvauhtilaskurilla.
Turvallisuus
HIIT on kovaa harjoittelua, ja se nostaa sykkeen lähelle maksimia. Jos sinulla on todettu sydänsairaus, korkea verenpaine tai olet pitkään liikkumaton, aloita matalammalla teholla ja keskustele lääkärin kanssa ennen kuin lisäät kovia jaksoja.
Tämä ei ole muodollinen varaus. Kova intervalliharjoittelu on se liikuntamuoto, jossa sydäntapahtumat ovat liikunnassa yleisimpiä.
Usein kysytyt kysymykset
Polttaako HIIT rasvaa tehokkaammin? Ei, kun energiankulutus vakioidaan.
Kuinka usein HIIT-treeniä voi tehdä? Kerran tai kahdesti viikossa.
Kuinka pitkä HIIT-treenin pitäisi olla? 4–30 minuuttia muodosta riippuen. Pidempi ei ole parempi.
Voiko HIIT korvata voimaharjoittelun? Ei. Se ei kasvata lihasta merkittävästi.
Sopiiko HIIT aloittelijalle? Kevennettynä sopii. Aloita 30/30-muodolla ja maltillisella teholla.
Mikä on hyvä pyöräilynopeus HIIT-treenissä? 80–90 kierrosta minuutissa. Teho säädetään vastuksella, ei poljentaa hidastamalla.
Miksi syke ei nouse kuntopyörällä? Se nousee hitaammin kuin juostessa. Älä korjaa sitä polkemalla kovempaa heti alussa, vaan anna ensimmäisen intervallin nostaa syke.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.