Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä

Jalkatreeni jäsentyy kahdesta liikesuunnasta. Polvipainotteiset liikkeet eli kyykky, jalkaprässi ja askelkyykky kuormittavat etureittä. Lonkkapainotteiset liikkeet kuormittavat takareittä ja pakaraa: romanialainen maastaveto, lonkannosto ja takareiden koukistus.
Useimpien jalkatreeni koostuu pelkästään ensimmäisestä. Se on syy siihen, miksi takareisi jää jälkeen, ja se on tässä lihasryhmässä tavallisin virhe.
Neljä liikettä
Jalkakyykky. Perusliike. Jalat hartioiden leveydellä, varpaat hieman ulospäin, polvet varpaiden suuntaan, alas niin syvälle kuin liikkuvuus sallii selän pysyessä neutraalina.
Romanialainen maastaveto. Lonkkapainotteinen. Polvet lähes suorina, lantio taakse, tanko lähellä reisiä. Liike loppuu, kun takareisi ei enää veny, ei kun tanko osuu lattiaan.
Jalkaprässi tai askelkyykky. Toinen polvipainotteinen liike suuremmalla toistomäärällä. Askelkyykky lisäksi tasapainottaa puolieroja.
Pohjenousu. Pohkeet eivät tule muissa liikkeissä töihin riittävästi.
Reiden ojennus ja koukistus laitteessa ovat hyviä lisiä, eivät korvaajia.
Ohjelma
| Liike | Sarjat × toistot |
|---|---|
| Jalkakyykky | 4 × 5–8 |
| Romanialainen maastaveto | 3 × 6–10 |
| Jalkaprässi tai askelkyykky | 3 × 8–12 |
| Reiden koukistus laitteessa | 3 × 10–15 |
| Pohjenousu | 4 × 10–15 |
Kahdesti viikossa. Jos treenaat jalkoja kerran viikossa, tee sama ohjelma mutta odota hitaampaa kehitystä. Kuormitustiheys on lihaskasvussa merkitsevä.
Lämmittely
Yleislämmittely: 5 minuuttia kevyttä pyöräilyä tai kävelyä. Tarkoitus on nostaa syke ja lämpötila, ei väsyttää.
Liikekohtainen lämmittely: tyhjä tanko 2 × 5, sitten 2–3 nousevaa sarjaa kohti työsarjan painoa. Tämä on se osa, jolla on merkitystä.
Staattinen venytys ennen treeniä ei kuulu tähän. Se heikentää voimantuottoa hetkellisesti. Venyttele treenin jälkeen tai erillisenä hetkenä, jos haluat kehittää liikkuvuutta.
Kyykkysyvyys
Syvyys määräytyy liikkuvuudesta, ei säännöstä. Oikea syvyys on se, johon pääset selän pysyessä neutraalina ja kantapäiden pysyessä lattiassa.
Jos lantio pyörähtää alaosassa (“butt wink”), olet mennyt liikkuvuutesi ohi. Se ei ole automaattisesti vaarallista, mutta kuormitettuna toistuvasti se on syy rajata syvyyttä.
Nilkan liikkuvuus on tavallisin rajoite. Painonnostokengät tai levy kantapäiden alla auttavat välittömästi ja nilkan liikkuvuusharjoittelu pidemmällä aikavälillä.
Miksi jalkatreeni jää tekemättä
Se on raskain treeni ja ainoa, jonka jälkeen olo on huono useita tunteja. Siksi se jää väliin useammin kuin mikään muu.
Kaksi käytännön keinoa. Sijoita jalkatreeni viikon ensimmäiseksi, jolloin se ei siirry. Ja pidä se lyhyenä: viisi liikettä riittää, eikä 90 minuutin jalkatreeni tuota enempää kuin 50 minuutin.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein jalkoja pitäisi treenata? Kahdesti viikossa.
Kuinka syvälle kyykyssä pitää mennä? Niin syvälle kuin liikkuvuus sallii selän pysyessä neutraalina.
Riittääkö jalkaprässi kyykyn tilalle? Se kuormittaa etureittä hyvin mutta ei keskivartaloa eikä tasapainoa. Kyykky on kokonaisvaltaisempi.
Miksi takareisi ei kehity? Koska sitä kuormittavat liikkeet, romanialainen maastaveto ja koukistukset, jäävät useimmilla pois.
Pitääkö ennen jalkatreeniä venytellä? Ei staattisesti. Kevyet nousevat sarjat lämmittävät paremmin.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.