Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla

Aerobinen liikunta tarkoittaa työtä, jossa energia tuotetaan pääosin hapen avulla. Käytännössä: vauhti, jolla jaksat jatkaa pitkään.
Kaksi asiaa ratkaisee sen, kehittääkö harjoittelu kestävyyskuntoa: kokonaismäärä ja tehon jakauma. Useimmilla ongelma on jälkimmäisessä.
Kuinka paljon
Terveyden kannalta yleisesti käytetty suositus on 150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.
Se on vähimmäismäärä terveysvaikutuksiin, ei kuntoilijan tavoite. Kestävyyskunnon kehittäminen vaatii enemmän, tyypillisesti 3–5 tuntia viikossa.
Ylärajaa hyödylle ei ole löytynyt: 122 000 potilaan aineistossa kuolleisuus laski niin pitkälle kuin kuntoa riitti. Se ja voimaharjoittelun päinvastainen käyrä on avattu sivulla kestävyyskunto ja kuolleisuus.
Määrä kertyy myös arkiliikunnasta. Työmatkakävely ja portaat lasketaan mukaan. Ne eivät ole eri asia kuin lenkkeily.
Aerobinen kynnys ilman testiä
Aerobinen kynnys on se teho, jonka alapuolella elimistö toimii pääosin aerobisesti ja pystyy jatkamaan hyvin pitkään.
Laboratoriotesti antaa siihen tarkan luvun, mutta sitä ei tarvita. Kolme käytännön mittaria riittää:
Puhetesti. Aerobisen kynnyksen alapuolella pystyt puhumaan kokonaisia lauseita. Kun puhe alkaa katkeilla, olet kynnyksen yläpuolella.
Hengitys. Kevyellä teholla hengität nenän kautta. Kun joudut hengittämään suulla, teho on noussut.
Tuntuma. Kevyt lenkki tuntuu siltä, että voisit jatkaa samaa vauhtia vielä tunnin.
Syke on näistä epäluotettavin. Maksimisykkeen kaavat (esimerkiksi 220 miinus ikä) heittävät yksilöllisesti kymmeniä lyöntejä, ja niiden varaan rakennetut sykealueet ovat siksi karkeita.
Vauhti sen sijaan on luku, jonka voi kirjata muistiin ja jota voi verrata seuraavaan kertaan. Juoksuvauhtilaskuri kertoo mitä lenkin vauhti oli minuutteina kilometrillä, ja sen taulukosta näkee suoraan mihin sama vauhti riittäisi pidemmällä matkalla.
Miksi valtaosa lenkeistä tehdään liian kovaa
Tämä on kestävyysharjoittelun tavallisin virhe. Lenkit tehdään keskikovaa: liian kovaa palautuakseen, liian kevyesti kehittyäkseen.
Toimiva jakauma on valtaosa selvästi kevyesti, pieni osa kovaa. Kolmesta viikoittaisesta lenkistä kaksi kevyitä ja yksi kova.
Kevyen lenkin pitää tuntua liian helpolta. Se on tarkoitus, ja se on se osa, jota useimmat eivät tee.
Kova osuus voi olla intervalliharjoittelua tai tasavauhtista lähellä kynnystä. Kerran viikossa riittää useimmille.
Mitä aerobinen harjoittelu tekee
Sydän pumppaa enemmän verta lyöntiä kohti. Tästä seuraa matalampi leposyke ja parempi kestävyys.
Lihasten hiussuoniverkosto tihenee ja mitokondrioiden määrä kasvaa. Lihas käyttää happea tehokkaammin.
Palautuminen nopeutuu, myös voimaharjoittelusta. Tämä on syy, miksi kestävyyskunto hyödyttää myös salilla käyvää.
Maksimaalinen hapenottokyky on näistä mitattavin, ja se on myös yksi vahvimmista yksittäisistä terveyden ennustajista.
Aerobinen liikunta ja voimaharjoittelu
Suurina määrinä kestävyysharjoittelu voi haitata voiman ja lihasmassan kehittymistä. Kohtuullisella määrällä se ei haittaa, ja se auttaa palautumisessa.
Kolme käytännön sääntöä: erota kova kestävyystreeni jalkatreenistä, tee voimaharjoittelu ensin jos molemmat ovat samana päivänä ja suosi pyöräilyä tai soutua juoksun sijaan jos jalat eivät palaudu.
Kävely ei kuulu tähän rajoitukseen lainkaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon aerobista liikuntaa viikossa? 150 minuuttia kohtuukuormitteista on terveyssuosituksen taso.
Miten tunnistan aerobisen kynnyksen? Puhetestillä: kynnyksen alapuolella puhut kokonaisia lauseita.
Ovatko sykealueet luotettavia? Maksimisykkeen kaavat heittävät yksilöllisesti paljon. Tuntuma on käytännössä tarkempi.
Haittaako aerobinen liikunta lihaskasvua? Kohtuullinen määrä ei. Suuri määrä huonolla ajoituksella voi.
Riittääkö kävely? Terveyden kannalta reipas kävely riittää hyvin.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.