2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa

Kaksijakoinen ohjelma jakaa kehon kahtia. Se sopii, kun pääset salille kolme tai neljä kertaa viikossa.
Neljä kertaa viikossa on tässä optimi: molemmat treenit tulevat tehtyä kahdesti, mikä on kuormitustiheydeltään ihanteellista. Kolmella kerralla treenit vuorottelevat, jolloin toinen tulee tehtyä kahdesti ja toinen kerran. Sekin toimii.
Lataa ohjelma PDF:nä
2-jakoinen treeniohjelma PDF:nä
Ladattava ohjelma sisältää neljä eri treeniä, liikekohtaiset suoritusohjeet ja valmiin etenemisen: 24 viikkoa kolmessa jaksossa. Sarjat ja toistot on määritelty jokaiselle jaksolle erikseen, joten et joudu itse päättämään milloin kuormaa lisätään.
Ohjelma on ilmainen ja luettavissa kokonaan tältä sivulta. PDF on sama ohjelma tulostettavassa muodossa, ja sen saa antamalla etunimen ja sähköpostiosoitteen. Samalla tilaat uutiskirjeen.
Jaon valinta seuraa treenikerroista, ei tavoitteesta
Yleisin väärinkäsitys on, että jako valitaan tavoitteen mukaan: että yksi jako on “rasvanpolttoon” ja toinen “massalle”. Näin ei ole.
Jako valitaan sen mukaan, montako kertaa viikossa pääset salille. Tavoite ratkaistaan ruoalla ja kuormien etenemisellä, ei sillä, miten liikkeet on jaettu päiville.
| Kertaa viikossa | Järkevä jako |
|---|---|
| 2–3 | 1-jakoinen eli koko keho joka kerta |
| 3–4 | 2-jakoinen |
| 4–5 | 3-jakoinen |
| 5–6 | 4-jakoinen |
Syy on yksinkertainen: lihasryhmä kannattaa kuormittaa noin kahdesti viikossa. Mitä useampaan osaan keho jaetaan, sitä useammin pitää käydä salilla, jotta jokainen osa tulee tehtyä kahdesti.
Aloittelijan kohdalla jakoa ei valita lainkaan. Ensimmäinen vuosi menee aloittelijan saliohjelmalla, ja jakoon siirrytään vasta kun painot lakkaavat nousemasta.
Neljä jakoa kolmella treenikerralla viikossa tarkoittaa, että jokainen lihasryhmä tulee tehtyä kerran kahdeksassa päivässä. Se on liian harvoin.
Ylä–ala vai työntö–veto
Kaksi tapaa jakaa keho kahtia.
Ylä–ala on yleisin ja useimmille parempi. Jalat omalla treenillä, ylävartalo omalla. Jalkatreeni on raskas ja vaatii palautumisen, ja tämä jako antaa sen. Jalkapäivän sisältö on käyty erikseen läpi jalkatreenin liikejärjestyksessä.
Työntö–veto jakaa liikesuunnan mukaan: penkki, pystypunnerrus ja ojentaja yhdessä, soutu, leuanveto ja hauis toisessa. Kummankin puolikkaan liikevalinnat on avattu rintatreenissä ja selkätreenissä, ja leuanvedon oma eteneminen leuanveto-ohjelmassa. Jalat pitää sijoittaa jompaankumpaan, mikä tekee siitä epätasapainoisen.
Suositus: ylä–ala, ellei jalkatreeni ole sinulle erityisen kevyt.
Ohjelma
Ylävartalo ja alavartalo vuorotellen. Neljällä kerralla viikossa ylä, ala, lepo, ylä, ala, lepo, lepo.
Ylävartalo
| Liike | Viikot 1–8 | Viikot 9–16 | Viikot 17–24 |
|---|---|---|---|
| Penkkipunnerrus | 4 × 5–8 | 5 × 4–6 | 5 × 3–5 |
| Kulmasoutu | 4 × 6–10 | 4 × 5–8 | 5 × 5–8 |
| Pystypunnerrus | 3 × 6–10 | 4 × 5–8 | 4 × 4–6 |
| Leuanveto tai ylätalja | 3 × 6–10 | 4 × 6–8 | 4 × 5–8 |
| Hauiskääntö | 2 × 8–12 | 3 × 8–12 | 3 × 8–10 |
| Ojentajapunnerrus taljassa | 2 × 8–12 | 3 × 8–12 | 3 × 8–10 |
Alavartalo
| Liike | Viikot 1–8 | Viikot 9–16 | Viikot 17–24 |
|---|---|---|---|
| Jalkakyykky | 4 × 5–8 | 5 × 4–6 | 5 × 3–5 |
| Maastaveto tai romanialainen maastaveto | 3 × 5–8 | 3 × 4–6 | 3 × 3–5 |
| Askelkyykky tai jalkaprässi | 3 × 8–10 | 3 × 8–10 | 4 × 8–10 |
| Pohjenousu | 3 × 10–15 | 4 × 10–15 | 4 × 10–12 |
| Vatsaliike | 3 × 10–15 | 3 × 12–15 | 4 × 12–15 |
Neljällä kerralla viikossa: ylä, ala, lepo, ylä, ala, lepo, lepo.
Miksi tämä on hyvä jako
Se on tasapaino kahden asian välillä: jokainen lihasryhmä tulee kuormitettua riittävän usein, ja yksi treeni ei veny liian pitkäksi.
Yksijakoisessa treeni on tiivis mutta kaikki mahtuu. Kolme- ja nelijakoisessa treenit ovat lyhyempiä mutta vaativat useamman käyntikerran. Kaksijakoinen on useimmille se, joka toteutuu käytännössä.
Usein kysytyt kysymykset
Montako kertaa viikossa kaksijakoista tehdään? Kolme tai neljä.
Kumpi on parempi, ylä–ala vai työntö–veto? Ylä–ala useimmille, koska jalkatreeni saa oman päivänsä.
Sopiiko kaksijakoinen aloittelijalle? Sopii, mutta yksijakoinen on ensimmäisen puolen vuoden aikana tehokkaampi.
Kuinka kauan treeni kestää? 60–75 minuuttia.
Voiko jaon tehdä kolmella kerralla viikossa? Voi. Treenit vuorottelevat, jolloin toinen tulee tehtyä useammin joka toinen viikko.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.