Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee

Liikkuvuusharjoittelu lisää nivelen liikelaajuutta. Se on harjoittelun tehtävä, ja siihen se toimii hyvin.
Kaksi asiaa, joita sille yleisesti luvataan, ei pidä paikkaansa.
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä
Tämä on liikkuvuusharjoittelun yleisin perustelu, ja se on tutkittu.
Meta-analyysissä käytiin läpi 25 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli 26 610 osallistujaa ja 3 464 vammaa. Venyttelyn riskisuhde oli 0,96, eli käytännössä ei vaikutusta.
Samassa analyysissä voimaharjoittelun riskisuhde oli 0,32, eli vammariski oli noin kolmasosa. Tasapainoharjoittelun 0,55 ja monipuolisten ohjelmien 0,66.
Johtopäätös on selvä ja epäintuitiivinen: jos haluat vähentää loukkaantumisriskiä, treenaa voimaa. Venyttely ei tee sitä.
Venyttely ennen suoritusta heikentää voimantuottoa
Pitkäkestoinen staattinen venytys ennen suoritusta laskee voimantuottoa hetkellisesti. Vaikutus on pieni ja ohimenevä, mutta se on olemassa. Se on syy, miksi staattista venytystä ei kannata tehdä juuri ennen raskasta sarjaa.
Lämmittelyyn kuuluu liikkuva lämmittely ja kevyet nousevat sarjat. Staattinen venytys kuuluu treenin jälkeen tai omaksi hetkekseen.
Mitä liikkuvuusharjoittelu sitten tuottaa
Liikelaajuutta. Tämä on todellinen ja mitattava vaikutus. Jos nilkan liikkuvuus rajoittaa kyykkyä tai olkapään liikkuvuus pystypunnerrusta, liikkuvuusharjoittelu ratkaisee ongelman.
Käyttökelpoista liikelaajuutta, jos harjoittelu tehdään kuormitettuna. Passiivinen venytys lisää sitä liikelaajuutta, johon pääset avustettuna. Kuormitettu harjoittelu lisää sitä, jonka hallitset itse. Jälkimmäinen on se, jota tarvitset.
Arjen toimintakykyä, erityisesti iän myötä. Tämä on liikkuvuusharjoittelun vahvin perustelu, ja se jää usein mainitsematta.
Miten sitä kannattaa tehdä
Kuormitettu liikkuvuusharjoittelu on tehokkainta. Käytännössä: voimaharjoittelu täydellä liikelaajuudella. Syvä kyykky kehittää nilkan ja lonkan liikkuvuutta samalla kun se kasvattaa lihasta.
Tämä on tärkein oivallus tässä aiheessa. Jos teet perusliikkeet täydellä liikeradalla, erillistä liikkuvuusharjoittelua tarvitaan vähemmän kuin luullaan.
Staattinen venytys toimii liikelaajuuden lisäämiseen, kun venytys pidetään 30–60 sekuntia ja toistetaan säännöllisesti. Kerran viikossa ei riitä; kolmesti viikossa alkaa vaikuttaa.
Kohdista. Yleisvenyttely ei kohdista mihinkään. Selvitä, mikä rajoittaa: nilkka kyykyssä, lonkankoukistaja maastavedossa, rintaranka pystypunnerruksessa.
Kolme yleisintä rajoitetta salilla
Nilkka kyykyssä. Kantapäät nousevat tai polvet eivät pääse eteen. Korjaus: pohkeen ja nilkan liikkuvuusharjoittelu ja välittömänä apuna painonnostokengät tai levy kantapäiden alla.
Rintaranka pystypunnerruksessa. Kädet eivät nouse suoraan ylös ilman että selkä notkistuu. Korjaus: rintarangan ojennusliikkeet.
Olkapää penkissä. Lapaluut eivät pysy paikallaan. Tämä on useammin hallinnan kuin liikkuvuuden ongelma, ja se korjaantuu vahvistamalla.
Usein kysytyt kysymykset
Vähentääkö venyttely loukkaantumisriskiä? Ei. Meta-analyysissä riskisuhde oli 0,96. Voimaharjoittelulla 0,32.
Pitääkö ennen treeniä venytellä? Ei staattisesti. Liikkuva lämmittely ja kevyet sarjat toimivat paremmin.
Kuinka kauan venytystä pitää pitää? 30–60 sekuntia, kun tavoite on liikelaajuuden kasvattaminen.
Poistaako venyttely lihaskipua? Vaikutus on pieni. Kevyt liike auttaa enemmän.
Kuinka usein liikkuvuutta pitää harjoittaa? Kolmesti viikossa kohdistetusti, jos liikelaajuus rajoittaa jotain.
Lähteet
- Lauersen JB, Bertelsen DM, Andersen LB. The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med 2014;48(11):871–7. 25 tutkimusta, 26 610 osallistujaa.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: kymmenen valmista ohjelmaa PDF:nä
Kymmenen ilmaista treeniohjelmaa ladattavana PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin ja neljä eri jakoa.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys menee rikki.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa, ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkain voimaohjelma. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: kolme treeniä, kuusi liikettä
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeni-ohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä
Selkätreeni tarvitsee vetoa ylhäältä ja vetoa edestä. Neljä liikettä, selän lihakset ja se mikä liike kuormittaa mitäkin.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength: kolme treeniä viikossa, viisi liikettä
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko, painojen lisääminen ja rehellinen arvio siitä mitä siitä puuttuu.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta osoittaa, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä kun eteneminen pysähtyy.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.