Selkätreeni: kaksi liikesuuntaa, ei kahdeksaa liikettä

Selkä on kehon suurin lihasryhmä ja vaikein tuntea treenatessa. Molemmat johtuvat samasta asiasta: se koostuu useasta lihaksesta, jotka tekevät eri asioita, eikä sitä näe peilistä.
Harjoittelu yksinkertaistuu, kun sen jakaa kahteen liikesuuntaan. Veto ylhäältä alas (leuanveto, ylätalja) kehittää leveyttä. Veto edestä taakse (kulmasoutu, alatalja) kehittää paksuutta. Kumpaakin tarvitaan, ja neljä liikettä riittää.
Neljä liikettä
Ensimmäinen liike on leuanveto tai ylätalja eli veto ylhäältä. Leuanveto on parempi, jos saat vähintään kuusi toistoa; ylätalja, jos et. Ote hartioiden leveydeltä, kyynärpäät kylkiä kohti.
Toinen on kulmasoutu tangolla: veto edestä ja liike, jolla saa eniten kuormaa. Selkä suorana, tanko navan kohdalle.
Kolmas on alatalja tai käsipainosoutu, sama liikesuunta hallitummin. Käsipainosoutu antaa suuremman liikelaajuuden.
Neljäs on maastaveto. Se ei ole varsinaisesti vetoliike vaan lonkasta taittuva liike eli lonkkasarana, mutta se kuormittaa selän ojentajia ja koko takaketjua eli kehon takapuolen lihasketjua kuten mikään muu. Yksi tai kaksi työsarjaa riittää.
Selän lihakset ja mikä liike kuormittaa mitä
Neljä liikettä riittää siksi, että selässä on käytännössä viisi lihasta tai lihasryhmää, joilla on treenin kannalta merkitystä, ja nuo neljä liikettä kattavat ne kaikki. Tämä osio on siksi tässä: se on perustelu edelliselle luvulle, ei erillinen anatomian oppitunti.

Leveä selkälihas (latissimus dorsi) on selän suurin ja se, joka tekee selästä leveän. Se vetää olkavartta alas ja taakse. Sitä kuormittaa veto ylhäältä: leuanveto ja ylätalja.
Epäkäslihas (trapezius) kulkee niskasta keskiselkään ja liikuttaa lapaluuta kolmeen suuntaan. Yläosa nostaa lapaa, keskiosa vetää sitä taakse, alaosa laskee sitä alas. Keski- ja alaosaa kuormittavat soudut, yläosaa maastaveto ja olankohautus.
Suunnikaslihakset (rhomboidei) ovat lapaluun ja selkärangan välissä ja vetävät lapaluita yhteen. Ne tulevat tehdyiksi soudussa, kun liikkeen päättää lapojen puristukseen eikä pelkkään kyynärpään vetoon.
Selän ojentajat (erector spinae) kulkevat selkärangan molemmin puolin ja pitävät selän suorana kuorman alla. Ne ovat se ryhmä, jota maastaveto kuormittaa, ja syy siihen, miksi maastaveto on tässä ohjelmassa mukana, vaikka se ei ole vetoliike.
Lavan kohottaja (levator scapulae) on pieni niskan ja lapaluun välinen lihas. Sitä ei tarvitse treenata erikseen; se tulee tehdyksi soudoissa ja taljavedoissa.

Huomaa, mitä listasta puuttuu: eristävät liikkeet. Yksikään näistä lihaksista ei tarvitse omaa liikettään, koska ne kaikki toimivat samoissa vedoissa. Se on koko syy siihen, että neljä liikettä riittää eikä kahdeksaa tarvita.
Sarjat ja tiheys
- 10–20 sarjaa viikossa. Selkä kestää enemmän volyymiä kuin useimmat lihasryhmät, koska liikkeet ovat teknisesti helpompia kuin penkki tai kyykky.
- Kahdesti viikossa, jaettuna niin, että molemmat liikesuunnat tulevat molemmilla kerroilla.
- Maastaveto erikseen. Sen palautuminen on hidasta, ja kaksi raskasta maastavetotreeniä viikossa on useimmille liikaa.
Miksi selkää on vaikea tuntea
Kolme syytä, ja kaikkiin on ratkaisu:
Hauis väsyy ensin. Kädet ovat ketjun heikoin lenkki, ja ne luovuttavat ennen selkää. Vetoremmit poistavat tämän raskaissa sarjoissa. Ne eivät ole huijaamista vaan tapa saada kohdelihas töihin.
Liike alkaa käsistä. Vedon pitää alkaa lapaluiden liikkeestä, ei kyynärpään koukistuksesta. Riipu ensin suorin käsin ja vedä lapaluut alas ennen kuin kyynärpäät liikkuvat.
Liikelaajuus jää vajaaksi. Ylätaljassa tanko pysähtyy leuan tasolle, soudussa liike on parin sentin nykäisy. Kummassakin selkä tekee vähän töitä.
Alaselkä
Alaselän kipu on salilla yleisintä maastavedossa ja kulmasoudussa, ja syy on lähes aina sama: selkä pyöristyy kuorman alla.
Jos selkä pyöristyy, paino on liian iso. Se ei parane tekniikkavihjeillä vaan kevennyksellä.
Kulmasoudussa vaihtoehto on tuettu versio: rintatuellinen soutu tai käsipainosoutu penkkiin tuettuna. Ne poistavat alaselän staattisen kuorman ja antavat selän tehdä työtä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein selkää pitäisi treenata? Kahdesti viikossa.
Mikä liike kehittää selän leveyttä? Vedot ylhäältä alas eli leuanveto ja ylätalja.
Onko maastaveto selkä- vai jalkaliike? Molempia. Se kuormittaa koko takaketjua.
Miksi en tunne selkää vetoliikkeissä? Yleisimmin siksi, että hauis väsyy ensin tai liike alkaa käsistä eikä lapaluista.
Kannattaako vetoremmejä käyttää? Raskaissa sarjoissa kyllä, jos otteen pitävyys rajoittaa selän työtä.
Mikä on selän suurin lihas? Leveä selkälihas eli latissimus dorsi. Se tekee selästä leveän, ja sitä kuormittavat vedot ylhäältä alas.
Mitä lihaksia selässä on? Treenin kannalta viisi: leveä selkälihas, epäkäslihas, suunnikaslihakset, selän ojentajat ja lavan kohottaja. Neljä liikettä kattaa ne kaikki.
Saman aiheen sivut
Ilmaiset treeniohjelmat: valitse ohjelma treenikertojen mukaan
Ilmaiset treeniohjelmat PDF:nä: aloittelijalle, naiselle, kotiin, penkkiin, neljä eri jakoa ja ohjelmat yksittäisille lihasryhmille.
1-jakoinen treeniohjelma: koko keho, 2–3 kertaa viikossa
1-jakoinen treeniohjelma eli koko kehon ohjelma on paras vaihtoehto kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma ja sarjat.
12 liikettä koko keholle: yksi per lihasryhmä
Kaksitoista liikettä, yksi per lihasryhmä, valittuna tutkimusnäytön perusteella. Mukana kolme kohtaa, joissa yleinen käsitys osoittautuu vääräksi.
2-jakoinen treeniohjelma: ylä ja ala, 3–4 kertaa viikossa
2-jakoinen treeniohjelma sopii kolmelle tai neljälle treenikerralle viikossa. Valmis ylä–ala-ohjelma ja vertailu työntö–veto-jakoon.
3-jakoinen treeniohjelma: työntö, veto, jalat
3-jakoinen treeniohjelma sopii neljälle tai viidelle treenikerralle viikossa. Valmis työntö–veto–jalat-ohjelma ja miksi neljä kertaa riittää.
4-jakoinen treeniohjelma: viisi tai kuusi kertaa viikossa
4-jakoinen treeniohjelma vaatii viisi tai kuusi treenikertaa viikossa toimiakseen. Valmis ohjelma ja rehellinen arvio siitä, kenelle jako sopii.
5x5-ohjelma: viisi sarjaa viittä toistoa ja miksi se toimii
5x5-ohjelma on aloittelijan tehokkaimpia voimaohjelmia. Valmis ohjelma, painojen lisääminen, kevennysten ajoitus ja milloin siitä pitää siirtyä eteenpäin.
Aloittelijan saliohjelma: koko keho kolmesti viikossa
Valmis aloittelijan ohjelma kolmelle treenille viikossa, painojen lisäysohje ja se, mitä ensimmäisenä vuonna ei kannata tehdä.
Arnold Golden Six: mikä siinä yhä toimii
Golden Six on Arnold Schwarzeneggerin aloittelijaohjelma. Ohjelma sellaisenaan, mikä siinä kestää tarkastelun ja mitä siitä puuttuu.
Cardio-treeni: kuinka paljon ja millä teholla
Kestävyysharjoittelun määrä, tehon jakauma ja se, miten cardio ja voimaharjoittelu sovitetaan yhteen, ilman että kumpikaan kärsii.
German Volume Training: 10 × 10 ja kenelle se ei sovi
German Volume Training on kymmenen sarjaa kymmentä toistoa yhdellä painolla. Miten se toimii, kuinka kauan ja miksi useimmat aloittavat liian raskaalla.
Hauistreeni: käsivarren koosta suurin osa ei ole hauista
Hauistreeni ei ratkaise käsivarren kokoa, koska ojentaja on suurempi lihas. Kolme liikettä, jotka riittävät, ja miksi vetoliikkeet tekevät osan työstä.
HIIT-treeni: tehokas, mutta ei siihen, mihin sitä myydään
HIIT-treeni kehittää hapenottokykyä lyhyessä ajassa, rasvanpolttoon se ei ole muuta tehokkaampi. Kolme valmista treeniä ja kolme kuntopyörälle.
Intervallitreeni: 4 × 4, Tabata, 10-20-30 ja muut vertailussa
Intervallitreeni vertailussa: norjalainen 4 × 4, Tabata, 10-20-30, 30/30 ja sprintit. Mitä kukin kehittää, kauanko vie ja valmis 20/40-ohjelma.
Jalkatreeni salilla: kaksi liikesuuntaa ja neljä liikettä
Jalkatreeni tarvitsee polvipainotteisen ja lonkkapainotteisen liikkeen. Valmis treeni, lämmittely ja miksi takareisi jää useimmilla tekemättä.
Kestävyyskunto ja kuolleisuus: treeniviikko terveyden ehdoilla
Voimaharjoittelun terveyshyöty on suurimmillaan 30–60 minuutissa viikossa. Kestävyyskunnon hyödylle ei löytynyt ylärajaa 122 000 potilaan aineistossa.
Kotitreeniohjelma: EMOM 25 ja kotitreenin raja
Ilmainen kotitreeniohjelma PDF:nä: EMOM 25, viisi liikettä ilman välineitä. Lisäksi progressiomalli ja se, missä kotitreenin raja tulee vastaan.
Kuntosaliohjelma naiselle: sama ohjelma, eri kysymykset
Kuntosaliohjelma naiselle kahdelle tai kolmelle treenikerralle viikossa. Valmis ohjelma, ja se, mikä naisen harjoittelussa oikeasti eroaa – ja mikä ei.
Leuanveto-ohjelma: kolme ohjelmaa lähtötason mukaan
Kolme 12 viikon leuanveto-ohjelmaa: nollasta liikkeelle, viidestä kymmeneen ja kymmenestä eteenpäin. Tekniikka, sarjat ja yleisimmät virheet.
Liikkuvuusharjoittelu: mitä se tekee ja mitä se ei tee
Venyttely ei vähennä loukkaantumisriskiä. Voimaharjoittelu vähentää. Mitä liikkuvuusharjoittelu oikeasti tuottaa ja miten sitä kannattaa tehdä.
Liikuntasuositus aikuisille: valmis viikko, joka täyttää sen
Liikuntasuositus aikuisille: 2,5 h reipasta tai 1 h 15 min rasittavaa liikuntaa ja lihaskuntoa kahdesti viikossa. Valmis ohjelma, jolla se täyttyy.
Neljä treeniuskomusta, jotka eivät kestä mittausta
Sarjatauko, kevyet painot, lihaskipu ja kestävyysharjoittelu. Neljä ohjetta, joilla on uskottava mekanismi mutta heikko näyttö kuukausien mittauksissa.
Olkapäätreeni: valmis ohjelma hartialihaksen kaikille osille
Olkapäätreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, sivunosto ja takaolkapää etusijalla, sarjat viikossa ja miksi etuosa saa kuormansa jo penkistä.
Pakaratreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Pakaratreeni salille ja kotiin: kaksi treeniä 12 viikolle, liikkeet perusteluineen ja miksi kyykky kasvattaa pakaraa vähintään yhtä hyvin kuin lantionnosto.
Penkkipunnerrusohjelma: 12 viikkoa, kolme kertaa viikossa
Penkkipunnerrusohjelma 12 viikoksi: kolme treeniä viikossa eri roolissa, valmiit sarjat ja prosentit sekä se, mikä penkissä oikeasti nostaa tulosta.
Rintatreeni: kulma ratkaisee enemmän kuin liikevalikoima
Rintatreenissä kulma ratkaisee: rintalihaksen osat kuormittuvat eri kulmilla. Neljä liikettä, olkapään turvallisuus penkissä ja miksi rinta ei kasva.
Sixpack-treeni: näkyviin ne tulevat keittiössä
Sixpack-treeni ei polta rasvaa paikallisesti. Vatsalihakset kasvavat harjoittelusta ja tulevat näkyviin rasvaprosentin laskiessa. Liikkeet ja aikataulu.
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme treeniä ja asetukset
Soutulaitteen treeniohjelma: kolme valmista treeniä, drag factor -asetus ja se, miksi veto alkaa jaloista. Alle 30 minuuttia per treeni.
Starting Strength -ohjelma: kolme treeniä viikossa ja lisäliikkeet
Starting Strength on aloittelijan lineaarinen voimaohjelma. Ohjelmarunko lisäliikkeineen, painojen lisääminen ja mitä alkuperäisestä puuttuu.
Vatsalihastreeni: valmis ohjelma salille ja kotiin perusteluineen
Vatsalihastreeni salille ja kotiin: kaksi lyhyttä treeniä 12 viikolle, mittauksissa tehokkaimmat liikkeet, sarjat viikossa ja miksi imaisu ei ole tarpeen.
Aerobinen liikunta: kuinka paljon ja millä teholla
Aerobisen liikunnan määrä, aerobisen kynnyksen tunnistaminen ilman testiä ja se miksi valtaosa lenkeistä kannattaa tehdä kevyemmin kuin useimmat tekevät.
Käsivarren lihakset: hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarsi
Käsivarren lihakset suomeksi ja latinaksi: mistä hauis, olkalihas, ojentaja ja kyynärvarren lihakset lähtevät, mitä ne tekevät ja mikä liike niitä kuormittaa.
Lihasmassan kasvatus: kolme asiaa ratkaisee
Lihasmassan kasvatus vaatii riittävän kuorman, riittävän proteiinin ja riittävän ajan. Miksi lihaskipu ei kerro mitään ja mikä oikeasti ohjaa kasvua.
Olkapään lihakset: hartialihas, kiertäjäkalvosin ja niiden liikkeet
Olkapään lihakset ovat hartialihas kolmine osineen ja kiertäjäkalvosimen neljä lihasta. Lihaskartta, kiinnityskohdat ja liikkeet, jotka kuormittavat kutakin.
Optimaalinen sarjamäärä: mitä meta-analyysi ei sano
Optimaalinen sarjamäärä: meta-analyysi 67 tutkimuksesta viittaa siihen, että lihaskasvun tuotto laskee noin 11 sarjan jälkeen. Voimassa raja on matalampi.
Pakaralihakset: anatomia, tehtävät ja liikkeet lihas kerrallaan
Pakaralihakset suomeksi ja latinaksi: mitä iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mitkä liikkeet kuormittavat niitä.
Pohkeen lihakset: anatomia, tehtävät ja polven asento treenissä
Pohkeen lihakset suomeksi ja latinaksi, mihin ne kiinnittyvät ja miksi polven asento ratkaisee, kumpi pohjelihas pohjenousussa tekee työn.
Progressiivinen ylikuormitus: neljä tapaa edetä
Progressio on ainoa asia, joka erottaa kasvavan treenin ylläpidosta. Neljä tapaa lisätä kuormaa ja se, mitä tehdä, kun eteneminen pysähtyy.
Reiden lihakset: etureisi, takareisi ja sisäreisi treenin kannalta
Reiden lihakset suomeksi ja latinaksi: mitä nelipäinen reisilihas, takareiden lihakset ja lähentäjät tekevät ja mitkä liikkeet niitä kuormittavat.
Rintalihakset: anatomia, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin
Rintalihakset ovat kolme lihasta: iso ja pieni rintalihas sekä etummainen sahalihas. Lähtö- ja kiinnityskohdat, tehtävät ja mikä liike kuormittaa mitäkin.
RPE-taulukko: kuinka monta toistoa jäi jäljelle
RPE-taulukko kertoo, montako toistoa olisi vielä onnistunut. Käyttöohje ja se, milloin RPE toimii paremmin kuin prosenttiohjelmointi.
Vatsalihakset: neljä lihasparia, niiden tehtävät ja liikkeet
Vatsalihakset ovat neljä lihasparia. Mitä suora, vinot ja poikittainen vatsalihas tekevät, mihin ne kiinnittyvät ja mikä liike kuormittaa kutakin.