Hyvinvointi sekä siihen liittyvä artikkeli on ollut suunnitelmissa jo pidemmän aikaa, eikä vähiten siksi, että sivustolle julkaistiin muutama viikko sitten myös fyysiseen hyvinvointiin tähtäävä valmennus. Kuitenkin, vasta hetki sitten tehty työreissu Yhdysvaltoihin laittoi ajatukset aiheen osalta oikein kunnolla liikkeelle.
Asuin itse 2011-2012 välin Bostonissa ja edellisen viikon seminaarireissu oli ensimmäinen kerta, kun vierailin vanhassa kotikaupungissa kymmeneen vuoteen. Joko niin, että Suomen ja Yhdysvaltojen väliset erot olivat tuona aika kasvaneet valtavasti tai sitten 10-vuotta oli riittävän pitkä aika unohtumaan se, kuinka vaikeaa ja kallista terveellisen ruokavalion noudattaminen rapakon takana on. Joka tapauksessa, reissun aikana kävi hyvin nopeasti kävi selväksi, että ainakin terveelliseen ravintoon liittyvä hyvinvointi on Yhdysvalloissa ainoastaan varakkaamman populaation etuoikeus.
Moni varmaan miettii, että miksi aloittaa hyvinvointiin liittyvä artikkeli tuollaisella aiheella? Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta syömällä monipuolisesti, terveellisiä raaka-aineita käyttämällä sekä sopivien annoskokojen avulla – yksilön elinikä voi pidentyä jopa useammalla vuosikymmenellä! On itse asiassa kiistaton fakta, että terveellisen ruokavalion avulla on mahdollista välttyä mm. 2. tyypin Diabetekseltä, sydänsairauksilta ja monilta eri syöpäsairauksilta.
Jos terveellisen ruokavalion noudattaminen on kallista tai sitä on muuten vain vaikea toteuttaa, tulee siitä helposti pelkästään varakkaamman populaation etu. Yhdysvalloissa tilanne oli juurikin tämä. Pikaruokaravintoloita kaikkialla ja terveelliset raaka-aineet n. 2-3 kertaa kalliimpia kuin Suomessa. Reissuun asti olin kuvitellut, että Suomessa ruoka on kallista (niin kuin onkin), mutta silti USA:n hintatasoon verrattuna se tuntuu jopa huokealta.
Vaikka terveellinen ruokavalio onkin fyysisen hyvinvoinnin kulmakiviä, kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa se on silti vain yksi osa-alue. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on puolestaan käsitellä yksilön hyvinvointia laajemmassa mittakaavassa. Siitä syystä artikkelin aihealueiksi valikoituivatkin seuraavat osat:
- Mitä hyvinvointi on?
- Fyysinen hyvinvointi
- Psyykkinen hyvinvointi
- Sosiaalinen hyvinvointi
- Seksuaalinen hyvinvointi
- Taloudellinen hyvinvointi
- Miten voi edistää omaa hyvinvointiaan?
Fyysinen- ja taloudellinen hyvinvointi ovat erittäin konkreettisia aiheita ja siksi ne käsitellään erittäin kattavasti. Psyykkinen-, sosiaalinen- ja seksuaalinen hyvinvointi eivät puolestaan ole aivan yksiselitteisiä ja ne liittyvät hyvin vahvasti myös muihin hyvinvoinnin alueisiin.
Mitä hyvinvointi on?
Hyvinvointi koostuu karkeasti jaoteltuna viidestä eri osa-alueesta. Näitä ovat fyysinen hyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi, seksuaalinen hyvinvointi sekä taloudellinen hyvinvointi. Yksilön terveyden kannalta olennaista olisi, että jokaiseen näistä aihealueista suhtaudutaan samalla vakavuudella. Vaikka yksi osa-alue olisi täysi kymppi, voi kokonaisvaltainen hyvinvointi olla täysin retuperällä.
WHO, eli maailman terveysjärjestö on itse asiassa määritellyt, että hyvinvointi koostuisi ainoastaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Vaikka WHO onkin järjestönä vahva, uskallan silti väittää, että taloudellisella hyvinvoinnilla sekä seksuaalisella hyvinvoinnilla on omat paikkansa kolmen muun tukipilarin joukossa. Tavallaanhan seksuaalinen hyvinvointi koostuu WHO:n määrittelemistä kolmesta osa-alueesta ja juuri tästä syystä miellän sen itse tärkeäksi omaksi kokonaisuudekseen. Taloudellinen hyvinvointi puolestaan ei listalle päässyt, mutta sen olemassaolon näen itsestään selvänä komponenttina.
Seuraavissa kappaleissa tutustutaan kaikkiin näihin osa-alueisiin omina kokonaisuuksinaan. Ensimmäisenä käydään läpi fyysinen hyvinvointi, koska se nostettiin esille jo kirjoituksen alussa.
Fyysinen hyvinvointi
Yksi tämän sivuston perusperiaatteista ja tärkeimmistä arvoista sekä tavoitteista on auttaa suomalaisia ihmisiä saavuttamaan nykyistä parempi fyysinen hyvinvointi. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan arjessa, mutta sillä on terveyden kannalta edullinen vaikutus monessa muussakin mielessä.
Fyysinen hyvinvointi koostuu mm. lihaskunnosta, aerobisesta kunnosta, laadukkaasta unesta ja terveellisestä ravinnosta. On kuitenkin täysin mahdotonta tehdä tiukkaa rajavetoa siihen, että mitkä asiat kuuluvat ja mitkä eivät kuulu fyysisen hyvinvoinnin piiriin. Ja toisaalta, miksi edes pitäisi?
Parhaassa tapauksessa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi saadaan yhdistettyä isoksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa osa-alueet täydentävät toisiaan. Ylempänä mainitut aerobinen kunto, lihaskunto ja terveellinen ravinto on kuitenkin suhteellisen helppo mieltää yhteen sanan “fyysinen kanssa”. Unen ja levon suhteen tilanne on kuitenkin jo huomattavasti vaikeampi, koska sillä on suuria vaikutuksia myös psyykkiselle puolelle.
Läheisyys, kosketus ja seksi ovat myös äärimmäisen fyysisiä kokemuksia. Niiden vaikutus menee kuitenkin huomattavasti fyysisyyttä pidemmälle. Näin ollen olisikin vähättelyä koittaa lokeroida niitä pelkästään fyysisten kokemusten puolelle ja sama toisinpäin.
Fyysinen hyvinvointi eri ikäisillä ihmisillä
Nuorilla ihmisillä olennaisen tärkeää on, että aerobinen kunto pysyy hyvänä, sillä sen tuoma apu on kiistaton pitkän ja terveen elämän tukipilarina. Parantunut aerobinen kunto vähentää nimittäin monien kansansairauksien riskiä ja sillä on selvä yhteys kehon tärkeimpien elimien suorituskykyyn.
Vanhemmiten ja erityisesti yli 50 vuotta täyttäneillä ihmisillä hyvän lihaskunnon merkitys korostuu vuosi vuodelta. Mitä vanhemmaksi eletään, sitä enemmän hyvää lihaskuntoa tarvitaan pelkästään siihen, että arkiset asiat saadaan hoidettua ilman ulkopuolista apua. Karrikoidusti voisikin esittää väittämän, että nuorena pitää syödä terveellisesti sekä harrastaa paljon kuntoa kohottavaa liikuntaa niin on paras mahdollisuus saavuttaa terve vanhuus. Keski-iän ylittäneiden täytyy taas keskittyä enemmän hyvän lihaskunnon sekä liikkuvuuden ylläpitoon, että arjen askareet hoituvat vaivatta myös reilusti vanhempana.
Kaikista järkevin vaihtoehto on kuitenkin tehdä sopivasti sekä lihaksia rasittavaa että kuntoa kohottavaa liikuntaa läpi elämän. Unohtamatta terveellisen ravinnon sekä hyvän levon merkitystä. Kunnon kohottaminen hoituu parhaiten, kun aerobinen liikunta on huomioitu omassa viikkojärjestyksessä riittävällä tasolla. Lihaskuntoa saa puolestaan parannettua kuntosaliharjoittelun kautta. Jos siinä kaipaa apuja niin nopeiten pääsee liikkeelle valitsemalla itselleen parhaiten sopiva ilmainen treeniohjelma.
Kuinka fyysinen hyvinvointi saavutetaan?
Väliotsikon esittämään kysymykseen ei ole suoraan yhtä oikeaa vastausta, mutta Amerikan sydänjärjestön antama ohjenuora on hyvä startti. Siinä neuvotaan, että jokaisen tulisi harrastaa vähintään 150 minuuttia aerobista liikuntaa sekä tehdä 2 kpl koko kehon lihaksistoa kuormittavaa harjoitusta viikossa. Tähän päästään esim. niin, että viikon aikana tehdään viisi reipasta kävelylenkkiä (vähintään 30 minuuttia / kerta) sekä kaksi 1-jakoista kuntosalitreeniä viikon aikana.
Amerikan sydänjärjestön ohjenuora on siis kirjaimellisesti vähimmäismäärä, joka jokaisen ihmisen tulisi saada viikon aikana tehtyä. Tämä siis puhtaasti terveyshyötyjen näkökulmasta. Mikäli aerobisen liikunnan määrä nousee 300 minuuttiin viikossa ovat terveyshyödyt vieläkin merkittävämpiä. Vieläkin enemmän lisähyötyjä saadaan, kun aerobisen liikunnan osalta n. 30 min / viikko olisi normaalia kävelyä hengästyttävämpää urheilua (esim. hölkkä tai uinti).
Riittävän liikunnan lisäksi tulee myös syödä terveellisesti sekä pitää huoli ettei ylimääräistä rasvamassaa (ylipainoa) ole liikaa. Erityisesti sisäelinten ympärille kerääntyvä rasvamassa on sellaista joka voi aiheuttaa paljon epätoivottuja sairauksia.
Terveellinen, fyysistä hyvinvointia tukeva ruokavalio pitää sisällään sopivassa suhteessa:
- Hyviä rasvoja (kala, oliiviöljy, pähkinät)
- Laadukkaita proteiinin lähteitä (liha, kala, palkokasvit)
- Laadukkaita hiilihydraatin lähteitä (riisi, kaura, kvinoa, hirssi, peruna)
- Paljon vihanneksia ja juureksia (porkkana, paprika, kesäkurpitsa, parsa, punajuuri)
- Sopivasti hedelmiä ja marjoja
Vältettäviä aineksia ovat taas:
- Pitkälle prosessoidut valmisteet (esim. pakastepizzat, hampurilaiset, nugetit)
- Pikaruoka
- Paljon sokeria sisältävät asiat (makeiset, mehut, limonadit)
Monilla henkilöillä myös viljat (vehnä, ohra ja ruis) sekä maitotuotteiden sisältämä laktoosi aiheuttavat paljon turhia vatsavaivoja. Viljojen osalta kannattaa tehdä sellainen kokeilu, että pidättäytyy syömästä niitä vähintään 4-viikon ajan. Mikäli vatsan toiminnassa, turvotuksessa ja yleisessä olossa on huomattava ero niin on turvallista todeta, että viljat eivät omaan ruokavalioon sovi. Saman voi luonnollisesti tehdä myös laktoosin osalta.
Osalla ihmisistä on poikkeuksellisen herkkä vatsa tai jopa ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Tällöin on perusteltua noudattaa vieläkin tiukempaa ruokavaliota (esim. FODMAP-ruokavalio). Jotta tämä kirjoitus ei paisuisi liian pitkäksi niin terveellisestä ruokavaliosta tulee myöhemmin kokonaan oma kirjoituksena.
Psyykkinen hyvinvointi
Psyykkinen hyvinvointi eli toisin sanoen mielen hyvinvointi, tarkoittaa yksilön kokemusta omasta henkilökohtaisesta hyvinvoinnin tilastaan sekä mielen tasapainosta. Mikäli oma psyyke syystä tai toisesta järkkyy pahasti ja pitkäaikaisesti ilman, että siihen saa apua, voi lopputulemana olla vakaviakin mielenterveydellisiä ongelmia.
Yksi olennainen asia psyykkiseen hyvinvointiin liittyen on stressi. Sitä esiintyy kaikilla ihmisillä ja isotkin vaihtelut stressitason osalta ovat täysin normaalia. Henkilö, joka on varustettu hyvällä psyykkisellä hyvinvoinnilla, kykenee yleensä selviytymään hankalistakin arjen eteen tuomista haasteista. Jos psyykkisen hyvinvoinnin tila on huono, stressi ottaa helposti ihmisen valtaansa ja arki tuntuu täysin ylitsepääsemättömältä.
Stressi itsessään ei ole missää nimessä huono asia ja se on olennainen osa elämää. Parhaassa tapauksessa se auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja heikkoudet. Kun ne tiedostetaan niin on paljon helpompaa tehdä aktiivisesti töitä itsensä kehittämiseksi seuraavalle tasolle.
Pahimmillaan stressi voi kuitenkin aiheuttaa todella ikäviä asioita. Erityisesti jos psyykkisen hyvinvoinnin tila on jo valmiiksi huono. Joskus tilanne voi äityä jopa niin pahaksi, että vahingoitetaan omaa itseään.
Tottakai myös uni, fyysinen aktiivisuus, ravinto, sosiaalinen kanssakäyminen ja muut hyvinvoinnin alueet ovat merkittäviä tekijöitä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Kuinka psyykkinen hyvinvointi saavutetaan?
Olennainen tekijä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on se, että ihminen kokee hallitsevansa oman arkensa. Mikäli siis sähköposti, kalenteri ja muut ulkoiset tekijät päättävät missä mennään, voi helposti päätyä tilanteeseen, jossa ei enää ole oman itsensä herra.
Yksi parhaista keinoista ottaa arki ja arkiset rutiinit takaisin omaan hallintaan tapahtuu, kun harjoitellaan tietoista läsnäoloa. Toisin sanoen meditoidaan.
Meditointi on keino joka tutkitusti vähentää sekä masennusta että parantaa onnellisuuden tunnetta. Siinä on kuitenkin äärimmäisen vaikea päästä alkuun itsenäisesti. Mikäli oma keskittyminen loppuu niin silloin ei kannata luovuttaa, vaan tulee ennemmin harkita osaavan ulkopuolisen apua.
Myös uni, fyysinen aktiivisuus, ravinto ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat merkittäviä tekijöitä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Mikäli kovasta yrityksestä huolimatta tuntuu siltä, että parempi psyykkinen hyvinvointi on liian kova pala purtavaksi, kannattaa ainakin harkita ulkopuolista apua. Kuntosaliohjelma.com suosittelee lämpimästi Avara Valmennuksen tarjoamia palveluita.
Sosiaalinen hyvinvointi
Sosiaalinen hyvinvointi rakentuu vähintään kahdella tasolla – yksilöllisesti sekä yhteisöllisesti. Sen voi määritellä mm. sitä kautta, että kuinka ihminen kokee huolenpitoa, turvallisuutta sekä avointa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Myös perhesuhteet, ystävyys, yksilöllisyys, asioiden pysyvyys sekä toisten kunnioittaminen liittyvät vahvasti sosiaalisen hyvinvoinnin rakentumiseen.
On sanomattakin selvää, että yksilöiden välillä on todella paljon eroja. Kukaan ei voi nimittäin päättää sitä, että minkälaiseen perheeseen tai mille alueelle sattuu syntymään. Ympäristön on todettukkin olevan geenien ohella se merkityksellisin, yksilön kehittymiseen vaikuttava muuttuja. Se määrittää asioita aina itsetunnon kehittymisestä jopa kokonaisen arvomaailman muodostamiseen asti.
Ei olekaan suuri yllätys, että sosiaalista hyvinvointia tutkitaan paljon, aina yliopisto- ja valtiotasolla. Siellä se nähdään äärimmäisen tärkeänä, yhtenä toimivan yhteiskunnan peruspilareista.
Kuinka parempi sosiaalinen hyvinvointi saavutetaan?
Vaikka iso osa sosiaalisen hyvinvoinnin peruspalasista koostuukin sellaisista asioista, että niihin ei voi itse vaikuttaa, on kuitenkin jotain, mitä me kaikki voimme tehdä. Se voidaan kiteyttää seuraavaan lauseeseen:
“Ota muut huomioon, kuten toivoisit muiden ottavan sinut huomioon.”
Seksuaalinen hyvinvointi
Seksuaalista hyvinvointia eli seksuaaliterveyttä on mahdoton lokeroida pelkästään sosiaaliseen-, fyysiseen- tai psyykkiseen hyvinvointiin. Se on itseasiassa näiden kaikkien tulo. Omana seksuaaliterveyden osakokonaisuutenaan voisi mainita vielä erikseen emotionaalisen hyvinvoinnin tilan.
Hyvälle ololle olennaista on erityisesti se, että yksilö on ns. sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Jos tavoitetilaa pitäisi kuvata tarkemmin, niin lähimmäksi päästään varmaan seuraavilla asioilla:
- Tyytyväisyys oman seksuaalisuuden tilaan
- Tyytyväisyys omaan sukupuoleen
- Riittävät mahdollisuudet toteuttaa sekä kehittää omaa seksuaalisuuttaan niin, että se vahvistaa itsetuntoa
Seksuaaliterveys sekä sen monet muodot ja niiden ilmentymät on viime aikoina olleet äärimmäisen paljon esillä eri medioissa. Niin positiivisen kuin negatiivisenkin kautta. Pelkästään tämä aihe on niin laaja, että sen käsittely vaatisi kokonaan siihen keskittyvän artikkelin, joten jätetään tämä tällä kertaa tähän.
Taloudellinen hyvinvointi
Jos suomalaiset voittavat yhdysvaltalaiset terveellisen ruokavalion osalta niin talouden suhteen tilanne on lähes peilikuvamainen. Credit Suissen varallisuuraporttien mukaan vauraimmat kotitaloudet löytyvät Yhdysvalloista ja Sveitsistä. Suomi puolestaan on kaukana kärjestä. Pelkästään naapurimaihin (Ruotsi, Norja ja Tanska) vertaamalla Suomen tilanne on suorastaan surullinen (kts. yllä löytyvän, ladattavan pdf-raportin sivu 44).
Siinä missä Yhdysvalloissa tieto sijoittamisesta ja säästämisestä kulkee sukupolvelta toiselle, suomalaisessa kulttuurissa rahasta, taloudesta ja sijoittamisesta julkisesti puhuminen on ollut lähes tabu. Poislukien tietysti kerran vuodessa tapahtuva negatiivisuuden keskittymä, kun iltapäivälehdet julkaisevat eniten tienanneiden verotiedot.
Taloudellinen tilanne on merkittävä tekijä yksilön hyvinvoinnille
On äärimmäisen surullista, että taloudesta on aiemmin käyty hyvin vähän keskustelua ja käyty keskustelu on isolta osin negatiivista. Varmasti kuitenkin kaikki, joilla on jossain elämänsä vaiheessa ollut paljon velkaa (erityisesti huonoa velkaa), tietävät miten raskasta se voi psyykkeelle olla. Pahimmillaan ihmiset ovat päätyneet jopa niinkin radikaaleihin ratkaisuihin kuin riistämään oman henkensä. Eikä se ole vain yksi tai kaksi kertaa vaan tätä tapahtuu koko ajan. Myös Suomessa.
Hyvinvoinnin näkökulmasta ajateltuna, onkin enemmän kuin oleellista, että oma ja perheen talous on kunnossa. Käytännössä ja hivenen yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että rahaa tulee tilille enemmän kuin sieltä lähtee pois. Helppo periaate, mutta ei kuitenkaan ihan yksinkertainen toteuttaa (kysykää vaikka Suomen valtiolta).
Suunta kohti parempaa taloudellista hyvinvointia
Onneksi taloudellisen hyvinvoinnin tärkeyteen on kuitenkin viimeisten vuosien aikana herätty ja suomalaisten taloustiedossa sekä -taidoissa on tapahtunut paljon parannusta. Suuri kiitos tästä kuuluu erityisesti suomalaisten vaurastumista edistäville vaikuttajille, kuten Rahapodi:lle (kiitos Miikka & Martin!) sekä monille muille tahoille.
Taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelu lähtee liikkeelle samalla tapaa kuin fyysisen hyvinvoinnin kanssa – omasta halusta olla parempi ja voida paremmin! Kun tuo halu löytyy, voi alkaa selvittää erilaisia keinoja, joiden avulla oma tietämys aiheesta saadaan riittävälle tasolle.
Suunta kohti taloudellista hyvinvointia on monella tapaa samankaltainen kuin paremman fyysisen kunnon saavuttamisessa – alkuun tarvitaan paljon oppia ja harjoituksia. Kukaan ei ole Warren Buffet tai Matt Fraser aloittaessaan, vaan tietoa kuuluu opiskella kirjoista, podcasteista, Youtubesta tai internetistä.
Mikäli itsenäisesti alkuun pääsy on liian haastavaa, on myös mahdollista palkata oma talousvalmentaja. Ennen valmentajan palkkausta on kuitenkin hyvä kysyä itseltään, että jos ei ymmärrä aiheesta mitään niin kuinka osaa valita oikeanlaisen valmentajan? Tietty perustaso täytyy siis opetella itsenäisesti joka tapauksessa.
Näillä ohjeilla alkuun
Paras lääke omien tulojen ja menojen ymmärtämiseen tapahtuu seuraavalla tavalla:
- Tulosta tiliotteesi vähintään viimeisen 3 kk:n ajalta
- Käy läpi kuinka paljon rahaa on tullut sisään
- Tutki tarkkaan minkälaisiin asioihin sitä on kulunut
- Jaottele tulot omiin erillisiin kategorioihin
- Palkka
- Tuet
- Osingot
- Vuokratulo
- jne.
- Jaottele menot omiin erillisiin kategorioihin
- Ruoka + päivittäistavarat
- Ravintolat + ulkona syöminen + Wolt / Foodora
- Alkoholi
- Harrastukset
- Liikkuminen (bensa, bussikortit)
- Viihde (Spotify, Netflix, jne.)
- Vaatteet
- Laskut
- Sijoittaminen (osakkeet, rahastot, jne.)
Kun tilanne tulojen ja menojen suhteen on selkeä, jaottele seuraavaksi, että mitkä ovat pakollisia elämiseen tarvittavia kuluja. Jaottele myös erilleen ne kulut jotka ovat ns. “turhia kuluja”.
Tässä vaiheessa sinulle alkaa muodostua hyvä käsitys siitä, että minkälaisiin asioihin sinulla kuukauden aikana kuluu rahaa. Osaat myös jatkossa arvioida tarkemmin sen, että tarvitsetko oikeasti sitä uutta kivannäköistä paitaa. Tai juotko ennemmin omassa pullossa kuljetettua hanavettä vai heräteostoksena hankittua energiajuomaa.
Kun tuloja alkaa olla enemmän kuin menoja, jossain vaiheessa on hyvä alkaa miettiä, että kannattaako osa ylimääräisestä tulosta sijoittaa. Mikäli tuloja on enemmän voi harkita osakkeita, asuntoja, kultaa tai mikä itseä eniten nyt sattuukaan kiinnostamaan. Jos tuloja on vähemmän niin pienikuluiset tai täysin kuluttomat indeksirahastot ovat usein paras vaihtoehto. Pienin summa joka kuukaudessa on mahdollista sijoittaa rahastojen avulla on n. 15€ luokkaa.
Miten voi edistää omaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti?
Viimeiseen kappaleeseen on koottu vielä nopeat ohjeet, joiden avulla hyvinvoinnin eri osa-alueita voi itsenäisesti edistää.
Fyysisen- ja taloudellisen hyvinvoinnin osalta ohjeet ovat hyvinkin konkreettiset. Psyykkiseen-, sosiaaliseen- ja seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttaa myös moni asia joihin yksilö ei voi itse vaikuttaa.
Hyvinvoinnin osa-alueiden erilaisuudesta johtuen, onkin olennaista, että niillä asioilla joihin itse voi vaikuttaa (fyysinen- ja taloudellinen hyvinvointi) luodaan niin vahva pohja, että myös muiden osa-alueiden onnistumisen mahdollisuudet ovat korkeat.
Fyysinen hyvinvointi
- Harrasta aerobista liikuntaa vähintään 150minuuttia viikossa
- Suorita kaksi, koko kehon lihaksistoa kuormittavaa harjoitusta viikossa
- Syö terveellisesti, monipuolisesti ja säännöllisesti
- Vältä turhia sokereita, viljoja sekä huonoja rasvoja
- Hankkiudu eroon ylipainosta ja erityisesti sisäelimiä ympäröivästä rasvasta
- Nuku 7-9 tuntia vuorokaudessa
Psyykkinen hyvinvointi
- Tee asioita jotka tekevät sinut onnelliseksi
- Harjoittele tietoista läsnäoloa ja meditoi
- Lepää riittävästi ja anna itsellesi aikaa palautua niin töistä kuin fyysisestä liikunnastakin
- Vietä aikaa ihmisten kanssa jotka tekevät sinut onnelliseksi
- Älä vietä aikaa ihmisten kanssa jotka tekevät sinut onnettomaksi
- Haasta itseäsi älyllisesti
Sosiaalinen hyvinvointi
- Kohtele muita niin kuin toivoisit muiden kohtelevan itseäsi
- Pidä yhteyttä perheeseen ja ystäviisi
- Tutustu rohkeasti uusiin ihmisiin
- Huolehdi myös psyykkisestä- sekä fyysisestä hyvinvoinnista
Seksuaalinen hyvinvointi
- Uskalla olla oma itsesi ja kunnioita myös muiden ihmisten valintoja
- Puhu riittävästi
- Älä tee asioita joita et halua oikeasti tehdä
- Hyödynnä väestöliiton sekä muiden järjestöjen tarjoamia palveluita
Taloudellinen hyvinvointi
- Kuluta vähemmän rahaa kuin ansaitset
- Pidä kirjaa minkälaisiin asioihin rahaa kuluu
- Säästä
- Sijoita mahdollisuuksien mukaan
- Opiskele talouteen liittyviä asioita itsenäisesti ja pyydä apua tarvittaessa.
